Vähälumista

Joulu meni ja lumet suli. Aattona oli vielä maa valkeana ja puiden oksilla lunta...tai no kuuraa kait se oikeasti oli. Tunnelma oli kuitenkin jouluinen. Joulupäivänä sitten lunta oli enää nimeksi. 

Aamulenkiltä tultuani kurkkasin tänään kasvihuoneeseen kun sen kiskoilla olevan liukuoven sai tappelematta auki. Ruukkuihin istuttamani kukkasipulit siellä puskivat piippojaan mullan läpi. Höh! 



Ehdin jo näitä istuttaessa nähdä sieluni silmin miten saan keväällä nostella purkit ulkoilemaan päivisin ja nauttia ensimmäisistä kukkasista. Ei taida tällä menolla onnistua. 
Kuvasin samalla muutenkin pihaa, jotta sitten tulevina vuosina on mitä muistella. Onhan tämä ollut näillä leveyksillä varsin poikkeuksellinen talvi ja etenkin joulunaika. 




Vaikka jo odotankin kevättä ja uutta kasvukautta, olisi kiva sitä luntakin saada. Eihän kevätkään tuntuisi samalta jos se jo tammikuussa alkaisi, eihän? 

 

Rauhallista Joulunaikaa!

Täällä blogissa on ollut hiljaista viime aikoina. Töissä on käsillä vuoden kiireisin aika. Joulufiiliskin on vielä hiukan hukassa, mutta eiköhän se sieltä viimeistään aattoaamuna löydy kun pääsee oikeasti rauhoittumaan. 

Haluankin toivottaa kaikille blogiystäville ja täällä vierailleille oikein ihanaa, rauhallista ja rentouttavaa joulunaikaa! 

 

Kaktuksen risteyttäminen

Uusimmassa ViherPiha -lehdessä oli juttu kaktuksen risteyttämisestä. Homma vaikutti niin mielenkiintoiselta, että päätin kokeilla. Lehdestä löytyy hyvä kuvasarja risteyttämisen vaiheista, joten tässä jutussa vain muutama kuva. 

Risteyttämisessä siitepölyä siirretään kukasta toiseen ja sitten vain odotetaan siementen kypsymistä. Tässä mun tapauksessa siirsin fuksian värisen marraskuunkaktuksen siitepölyä heleänpunaisen marraskuunkaktuksen emin luotille. Siirtämiseen käytin lehden ohjeen mukaisesti vesiväripensseliä. 

Pölyttymisen onnistumisen merkkinä kukka ei kuihduttuaan tipahda pois vaan jää kiinni kasviin. Kukkapohjus alkaa turvota hedelmäksi parin viikon kuluttua pölytyksestä. 
Kun hedelmä alkaa olla viininpunainen, ovat siemenetkin kypsiä. Kypsyminen voi kuitenkin kestää puolikin vuotta ja marraskuunkaktuksen hedelmä pysyä kiinni kasvissa jopa puolitoista vuotta. 



 Vasemmalla kukka, jonka siitepölyä vein oikealla olevan kukan luotille. Toisaalta värit eivät niin suuresti eroa toisistaan, että mahtaakohan risteymä onnistuessaan olla kovinkaan poikkeava? Harmi vaan, että valkoinen marraskuunkaktukseni heitti henkensä alkuvuodesta. Se olisikin ollut mielenkiintoinen kokeilu, kun kukkakin oli erimuotoinen kuin näillä kahdella. 

Nyt sitten vaan odotellaan, että onnistuiko pölytys ja lähteekö hedelmä turpoamaan. Jos ja kun niin käy, kypsä hedelmä irroitetaan varovasti ja se halkaistaan. Hedelmäliha levitetään talouspaperille kuivumaan, jotta siemenet irtoavat. Siemenet kylvetään keväällä  hajakylvönä kostutettuun taimimultaan, eikä niitä peitetä. Itämisaika on muutama viikko. 

Palataan tähän aiheeseen sitten kun on lisää raportoitavaa. Nyt lähden valmistautumaan pikkujouluihin. Mukavaa viikonloppua teille kaikille!
  

Jutun lähteenä Viherpiha 12/2013 s.70

 

Kuusi kuvaa kesästä -haaste

KruunuVuokko Puutarhan Lumo -blogista heitti haasteella. Tehtävänä on valita kuusi kuvaa kesästä 2013. Aihe on vapaa, mutta näin puutarhablogina kuvani valikoituvat tämän teeman mukaisesti :)

Toukokuussa tehtiin Annille oma kukkapenkki
Rakennettiin kauan suunniteltu portti

Vierailtiin blogiystävän puutarhassa
Maisemoitiin kasvihuoneen ympäristö

Juhlittiin keskimmäisen ripille pääsyä


Sopivasti työtä ja huvia mahtui viime kesään. Aika monta uutta projektia pihaan liittyen valmistui, mutta muistimme myös nauttia ja lomailla sekä hieman juhliakin. 

Tämä haaste lähtee eteenpäin seuraaviin blogeihin:


Olkaatte hyvät!

 
 

SIEMENET TALTEEN

Tänäkin vuonna keräilin siemeniä talteen pihani kasveista. Ihan kaikkia en itse kylvä, mutta lahjoittelen sitten muille. Millään en niitä raaski kuitenkaan paikoilleenkaan jättää. Osan kylvin jo nyt purkkeihin ja tuonne kasvihuoneeseen pääsivät talveksi. Osa saa odotella ensi kevättä.

Yllätyin todella kesällä, kun huomasin karmiininpunaisen kiinanpionin tehneen muhkeat siemenkodat. Siemenien kypsyminen kesti ja kesti. Lopulta en enää malttanut odottaa, vaan keräsin ne talteen. Olivat tämän näköisiä: 

Melko pian menivät kuitenkin mustaksi, samannäköiseksi kuin kuolanpioninkin siemenet. Kaikissa siemenissä jäi näkyviin sellainen vaaleampi kohta, ikäänkuin itu, mistä se lähtee itämään. Tiedä häntä? Näihin päätin kokeilla kahta idätystapaa.
 #1. Osa on kostean vermikuliitin  seassa minigrip-pussissa ja ne ovat saaneet jo lämpökäsittelyn. Tänään heitin pussin jääkaappiin kylmäkäsittelyyn. Saavat olla useamman viikon kylmässä, jonka jälkeen siirrän ne taas lämpimään, ellei elonmerkkejä aiemmin näy. 

#2. Osa on kylvetty ihan multaan ruukkuihin ja ruukut on nyt kasvihuoneessa. Tarkoitushan on, että tarvittava kylmäkäsittely hoituu talven aikana ja keväällä auringon lämpö saisi siemenet itämään. 

Näiden emokasvi näyttää tältä: 

Vaaleanpunaiset, todella vanhaa kantaa olevat pionini eivät tee siemeniä ollenkaan. Siksipä tämä löytö olikin melkoinen yllätys. 

Keräsin myös kellokärhön siemeniä tänä vuonna eka kertaa talteen. Niistäkin osa pääsi heti multaan kasvihuoneeseen. Puutarha.netin keskustelupalstalta kävin lukemassa niiden siemenlisäyksestä ja kokemukset siellä oli erittäin positiivisia. Pienikukkaiset kärhöt ovat ilmeisesti helposti itäviä. Tarvitsevat kuitenkin kylmäkäsittelyn, joten oikeassa paikassa nyt ovat. Kellokärhöni näyttää tältä:


Näiden lisäksi kylvämistä vielä odottavat mantsuriankärhö, japaninesikko "Apple Blossom" ja vaaleanpunainen palavarakkaus.


Mantsuriankärhö ja esikot kylvetään syksyllä ruukkuihin. 2-3 siementä/ruukku ja päälle 0,5-1 cm multaa/vermikuliittia/hiekkaa. Ruukut voi laittaa ulos kohopenkkiin reunojaan myöten ja peittää ohuella harsolla. Talven tullen voit peittää vielä lumella. Keväällä harso otetaan pois ja ruukut pidetään kosteana. Siemenet itävät kesän aikana. 
 
 Viimeisenä mainittu palavarakkaus kylvetään maalis-huhtikuulla sisälle ja idätetään muovin alla 
+ 20 asteen lämpötilassa. Itämisen jälkeen muovi poistetaan ja kun tila käy ahtaaksi, koulitaan taimet halkaisijaltaan 7-10 cm:n ruukkuihin, 1 taimi/ruukku. Istutetaan alkukesästä lopullisille kasvupaikoilleen. 
 
Suorastaan rakastan tällaisia kokeiluja! Vaikka odottaminen talven yli onkin vaikeaa malttamattomalle niin mahdollinen uusi kasvunihme keväällä kyllä palkitsee odottamisen moninkertaisesti!


Kesällä otettujen pistokkaiden tilanne nyt

Alkukesästä innostuin ViherPiha -lehden innoittamana ottamaan pistokkaita. Kokeiluun pääsi Mustilan hortensia, lumipalloheisi ja unkarinsyreeni. Pistokkaat ovat viettäneet koko kesän kasvihuoneessa ja sinne ne jäävät myös talveksi. 


Lumipalloheisi on pärjännyt pistokkaista parhaiten. Jokaisessa on uutta silmua näkyvissä. Jos kaikki selviävät vielä talvesta, niin ensi keväänä onkin luvassa terhakoita taimia. 

 
Mustilan hortensian onnistumisprosentti on huomattavasti pienempi. Yhdessä kolmesta näyttäisi olevan jotain elonmerkkiä. Toivottavasti vielä ensi keväänäkin...


Unkarinsyreenilläkin menee heikosti. Kymmenestä varresta ainoastaan kolmessa oli elämää. Onhan toki olemassa mahdollisuus, että muutkin pistokkaat ovat kasvattaneet juuria. En lähtenyt niitä irroittelemaan ja katsomaan. 

Sen suuremmin en ole näitä pistokkaita hoidellut. Ovat olleet kasvihuoneessa lattialla hieman varjossa ja kastellut olen kerran pari viikossa. Kosteus on pysynyt hyvin kun aurinko ei ole päässyt suoraan paistamaan ja kuivattamaan. 
Mukavia ja edullisia kokeilujahan nämä ovat ja koen onnistuneeni jos yksikään menee talven yli. 
Sitä odotellessa.

Syysasetelmat ja sipuli-istutuksia

Viikonloppuna sain tehtyä syksyksi asetelmat portaalle ja seinäamppeleihin. Mullan ostoreissulla puutarhalta lähti mukaan komeat kaksiväriset callunat sekä koristekaali. Ne pääsivät isoon ruukkuun porraspieleen. Siirsin niille kaveriksi kesäistutuksista jääneen hopeaputouksen. Olkoon siinä niin kauan kuin pysyy hengissä. Seinäamppeleihin istutuin punaisen ja valkoisen callunan per amppeli. Jäkälää voisi niihin vielä lisätä. Pitääkin kipaista vielä metsässä hakemassa. 



Muutaman uuden tulppaanipussinkin sorruin hankkimaan taannoisella Oulun reissulla. Paluumatkalla pysähdyimme Bauhausissa ja sieltä mukaan lähti ripsureunaisia ihanuuksia. 



 
Lidlin sipulien suhteen hieman myöhästyin tänä syksynä. Jäljellä oli vain muutama pussi, mutta niistä löysin mieluisat. Hyasintti City of Haarlem on kauniin hennon vaaleankeltainen ja tämä narsissi Actaea ihastutti yksinkertaisuudellaan. 



Suurimman osan kukkasipuleista olen jo istuttanut, mutta nämä ripsureunatulppaanit vielä odottavat vuoroaan. Tuli niin lämmintä välillä, että olen lykännyt istuttamista. Nyt tuntuisi taas viilenevän, joten tulevana viikonloppuna kaivellaan taas :)
Seuraavat kuvat on lähinnä itselle muistiin, mihin mitäkin istuttelin.

Ukkolaukkoja päivänliljojen keskelle

Actaea narsissi keijunkukan, pallotuijan, konnanyrtin ja päivänliljan väliin

City of Haarlem hyasintti keijunkukkien, pallotuijan ja sammalleimun väliin

Liila tulppaanisekoitus uusien pionien taakse
Jospa viikonloppuna paistaisi vähän aurinko niin olisi mukavampi puuhastella tuolla pihalla. Vielä pitää kerätä sadevesiastia ja muutamia työvälineitä suojaan talveksi. 
Kohta alkaa olla puutarhahommat paketissa. Sitten voikin vetäytyä sisätiloihin suunittelemaan ensi kevättä :)


Kaunista

On ollut todella kaunis syyspäivä. Eilisen illan ja yön sateesta ei aamulla ollut enää tietoakaan. Olen puuhastellut pienesti, nauttien. Vielä olisi muutamat kukkasipulit istuttamatta, mutta taidan odotella ilmojen viilenemistä. On vähän liian lämmintä nyt. 

Tänä syksynä ensimmäisen kerran olen löytänyt itsestäni piilevän syksyihmisen. Kevät on ollut aina se vuodenaika josta olen eniten nauttinut. On ollut ihana herätä talven jälkeen horroksesta ja lähteä täysillä kohti uusia suunnitelmia. Kesälläkään en oikein osaa vain olla ja nautiskella vaan koko ajan täytyy tehdä jotain. Nyt tänä syksynä huomasin, että virtaa vielä riittää, mutta ei silti ole pakko enää tehdä mitään. Nyt on aika nauttia syksystä, ihanista väreistä ja ilman kirpeydestä! 

Seuraavat kuvat on Better Homes and Gardens -sivuilta. Kauniita. 





Värikästä alkavaa viikkoa!

Väriä vaihtavat tulppaanit ja ikävä yllätys

Eilinen päivä kului siivotessa kesäkukkia pois. Tyhjentelin ruukut ja amppelit ja kompostiin päätyi lopulta vain lobeliat. Pelargoniat, muratit, hopeaputouksen ja poutapilven ruukutin uudelleen. Viime yön kukat viettivät kasvihuoneessa kun illalla elohopea näytti laskevan melkoista vauhtia. Siirtelen ne sisälle loppuviikosta. 

Tuon puuhan lomassa "jouduin" käväisemään puutarhalla hakemassa lisää multaa. Olisikin pitänyt vain hakea se multa ja sitten heti lähteä, mutta... Ulkona oli upeita, kookkaita kaksivärisiä callunoita ja todella näyttäviä koristekaaleja. Siispä muutamat kassiin ja sitten mullat maksamaan. No, sisällä jouduin hetken odottamaan vuoroani ja siinä odotellessa sivusilmällä huomasin kukkasipulihyllyn. Pakkohan sitä oli vilkaista ja kohta oli puutarhuri vieressä kertomassa ja suosittelemassa. Jepjep, toinen kassi täyttyikin pikapikaa tulppaaneilla, narsisseilla ja helmililjoilla. Vielä mukaan kukkasipuliravinnetta purkki sekä ohjeet joita noudattamalla vuosittainen kukkaloisto on taattu! 

Ja minä kun en aikonut tulppaaneja ainakaan ostaa! 

Nämä helmililjat olivat niin erikoisen kauniita!

Kuten teksti pussissa kertoo, nämä tulppaanit ovat väriävaihtavia. Aluksi kukat ovat tuollaisia vaaleita ja myöhemmin kukan väri syvenee. Wau!

Alimmassa kuvassa olevan narsissin väri on puutarhurin mukaan todella loistavan keltainen ja hehkuva. Kuvanlaatu on hieman huono kun kuvailin iltahämärissä terassilla, pahoittelen!

Seuraavissa kuvissa olevat narsissit ja ukkolaukat ostin Salaisen Puutarhan Teijalta kun hän avasi pihansa yleisölle reilu viikko sitten. 



Lisäksi istutettavana on sipulit, jotka kukkivat keväällä ruukuissa. Vein ne ruukkuineen kukinnan jälkeen kasvihuoneeseen, missä ovat olleet tähän asti. Kuorin ne ja erottelin sivusipulit. Niitä tuli melkein korillinen.


Näin paljon kivoja asioita mahtui yhteen päivään! Ja sitten se päivän ikävin juttu: 


 Kuolanpionin juurella oli uutta kasvua, apua! Ensin en meinannut uskoa silmiäni, mutta pakkohan se oli. On jo sen verran kookkaat alut nämä. Tähän sain ohjeeksi lisätä juurelle kunnon kerroksen talvisuoja turvetta. Se hylkii vettä ja pitää juurenniskan mahdollisimman kuivana. Tässä tapauksessa se on tuon kuolanpionin ainoa toivo selvitä tulevasta talvesta.
Juttelin tästä asiasta käydessäni puutarhalla ja puutarhuri kertoi ilmiön olevan kylläkin poikkeuksellinen muttei aivan harvinainen. Pionin kasvupaikka on aurinkoinen ja lämmin kohopenkki ja syksyn lämpimät ilmat sen on saaneet sekaisin. Raukkaparka! 

Tällaisissa tunnelmissa lähdetään uuteen viikkoon:)



Kasvihuoneen ympäristön maisemointi valmis!

Kesän viimeinen urakka on siis valmistunut. Pientä säätöä tuli matkan varrella niinkuin mun jutuissa tapaa aina tulla. Lopputulokseen olen kuitenkin tyytyväinen, eikä homma vienyt ihan kaikkia mehujakaan vielä :)

Eka kuvassa on vielä kivituhka-alue kesken, mutta herukat oli ihan pakko jo istuttaa, että ehtivät juurtua. Kasvualusta niillä on sitä peltomultaa, reilusti kalkittuna ja lannoitettuna. Pintaan sekoittelin Kekkilää. Herukat vasemmalta oikealle: Valkoinen suomalainen, Katri (punaherukka) ja Mikael (mustaherukka). Mikaelin viereen istutin talvehtimaan kolme Pink Panda -mansikkaa. 



Tänne kasvihuoneen kulmalle päästyäni kivituhkakasa oli huvennut jo reippaasti ja oli pakko keksiä jotain, että saisi sen riittämään. Antiikkikiviä oli tuosta nurmikon rajaamisesta jäänyt kymmenen kipaletta, joten niillä tein vähän pykälää ja loppuosalle saatoin laittaa vähän ohuemman kerroksen tuota kiviainesta. No sittenkään se ei ihan riittänyt. Tarvittiin lisää luovia ratkaisuja.




Tässä vaiheessa muistin ystäväni keväällä tarjoamat lavakaulukset, joita en silloin huolinut kun ei niille ollut paikkaa. No nytpä tilanne olikin toinen. Siispä kilautin kaverille ja sain kuin sainkin kaksi kappaletta puolikkaita kauluksia. Käsittelin ne samaisella puuöljyllä kuin aiemmin kesällä valmistuneen portin. Nyt oli akileijoille ja muutamalle muullekin taimelle talvehtimispaikka valmis!


Laatikot on vuorattu muovilla, jotta kestäisivät paremmin

Upottelin vielä talveksi muutamia taimia tuohon herukkapenkkiin talvehtimaan. Muutama ruukku pitää vielä laittaa vähän syvemmälle, jottei vesi jää juurelle seisomaan. Muuten kesä alkaa olla paketissa tämän urakan myötä. 



Kasvihuoneen vieruspenkin ympärille on tarkoitus tehdä tuollainen luonnonkivireunus koko matkalle

 

Ihan vaan muistin virkistykseksi vielä kuva ennen muutosta:



Näyttäähän se vähän erilaiselta! 

Siitä vapaapäivän työlistasta on enää tekemättä yksi kohta. Kesäkukat pitäsi kerätä pois. Mulla ei olekaan pelargonioiden lisäksi kuin  pari ruukkuhortensiaa, muutama daalia, runkoverenpisara ja äitienpäiväruusut, jotka aion ruukusta siirtää tuonne penkkiin talveksi. Pelargonioiden kanssa astioissa on murattia ja poutapilveä. Muratit siirrän sisälle, mutta onkohan tuon poutapilven talvettamista kukaan kokeillut? Se nimittäin kukkii yhä runsaasti. 
Viime syksynä istutin muraatteja tuonne lammen viereen ja kokeilin talvehtisivatko siellä. No kolmesta selvisi yksi kirjavalehtinen. 

Tammelan kaunottaressa on uusia kukintoja!

Runkoverenpisaran kukinta yltyy vaan!

Ensiviikolle on lupailtu kylmenevää, joten viisainta alkaa keräillä kukat sisätiloihin. 
Mukavaa viikonloppua!