Satupuutarha

Satupuutarha

lauantai 28. kesäkuuta 2014

Omenapuupenkin uusi ilme


Vihdoinkin ilma lämpeni hieman ja vihdoinkin Omenapuupenkin kitkentäprojekti nytkähti tuntuvasti eteenpäin!
Ihan muutamana iltana olen saanut raahattua itseni tuonne työmaalle ja onneksi juhannuksen aikana vähän usempana päivänä. 
Homma on jotenkin maistunut puulta ja osittain sen takia, että selkeä visio alueen ulkoasusta on puuttunut. Yleensä suunnittelen paperille hyvissä ajoin, mutta nyt siitä ei ole tullut oikeastaan mitään. 
Tänään tein suunnitelman sitä mukaa kuin homma eteni. Tietty runko oli mielessä, mitä noudatin, mutta aika luovasti toteutin sitten muut. 
Penkki näytti tältä viime keväänä.


 Etualan omenapuun alta sai kevätkaihonkukat lähteä lammen taakse Makamikin viereen. Käytävän varrella kasvavaa rönsyleimua vähensin myös reilusti. Oikeassa alareunassa pilkottaa hopeatäpläpeippi, joka oli varsin ruohottunut ja sai lähteä kokonaan.


Keskimmäisen kuvan etualan omenapuun alla kasvaa muutamaa erilaista esikkoa. Jaoin mättäät ja siirsin osan tuon takemman omppupuun alle. 



 Alareunassa rehottava konnantatar tulee myös vaihtamaan paikkaa. Korvaan sen kuunliljoilla. 

Parin tunnin huhkimisen jälkeen näytti jo vähän erilaiselta.


 Omenapuun takana jaetut jaloangervot, kaksi kuolanpionia ja etualalla esikot ja jokin vuokko.


 Tästä hävitin hopeatäpläpeipin kokonaan ja tilalle siirsin kuunliljoja sekä tarhakalliokielon.




Esikoiden eteen istutin tarhapäivänliljoja sekä iiriksiä. Penkin reunaan sai jäädä entiselle paikalleen akileija Blackcurrant Ice. Sen viereen istutin osan rönsyleimusta.


Tuohon kulmaan siirsin pionin Bowl of Beauty. Saas nähdä mitä tykkäsi siirrosta näin kesken kasvukauden. Tarkoitus olisi istuttaa tuohon sorakäytävän viereen muutama muukin pioni. Olisi sitten käytävän kahta puolta komeaa kukintaa tulevina kesinä. 

Tähän asti pääsin tänään. Huomenna ehkä illasta ehdin työstää tuota loppuosaa. Päivällä kuitenkin juhlitaan siskon pojan ripille pääsyä:)
 
 

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Juhannusherkku!

Tänä juhannuksena päästiin herkuttelemaan itse keitetyllä punaisella heralla. Herkku tunnetaan myös juustokeiton nimellä, mutta meille se on punaista heraa. 
En tiedä miten laajalti tämä herkku tunnetaan, mutta meilläpäin se on kuulunut juhannukseen aina. Viime vuonna opettelin sitten minäkin sitä äitini avustuksella keittämään ja viikko sitten keittelin ihan omin neuvoin. 
Lyhykäisyydessään herkku valmistuu seuraavasti: 

Varaa puolet enemmän maitoa kuin haluat valmista heraa. Maidoksi käy ruokakaupoissa myytävä vanhanajan maito tai suoraan lypsytilalta ostettu käsittelemätön maito. Itse ostin jälkimmäistä 16 litraa. 
Reilu puolet maitomäärästä varataan juustoja varten. Tuo määrä lämmitetään kädenlämpöiseksi ja siihen lisätään juustonjuoksutinta ohjeen mukainen määrä.

N. 10 litraa maitoa lämpenemässä juustojen juoksutusta varten.
 Maidon juoksettuessa loput maidot laitetaan kiehumaan. Kun juusto on juoksettunut ja maidot kiehuvat, pudotellaan juustot kiehuvan maidon joukkoon. 



Kun kaikki juustot ovat maidon joukossa, pienennetään levyn lämpötilaa ja heran annetaan kiehua hiljaisella niin kauan kunnes se punertaa ja maistuu makealle. 

Kaikenkaikkiaan keittämisessä kesti reipas 5 tuntia. 


Tämä se on herkkujen herkku! 
Oletkos maistanut?

lauantai 21. kesäkuuta 2014

Juhannusta!

Olen tänä keväänä ollut myöhässä vähän kaikessa. Vähän myöhässä tulee siis tämäkin:

Ihanaa ja Leppoisaa Juhannusta teille kaikille rakkaille!

 

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Pari viikkoa sitten...ja tätäkin päivää

Palaan tässä postauksessa parin viikon takaisiin tunnelmiin. Tultiin silloin tuolta reissusta kotiin ja täällä oli tullut kesä sillä aikaa. Omenapuut oli niin täynnä kukkia, ettei vielä koskaan ja onneksi pölyttäjätkin osuivat paikalle niin näyttäisi tulevan omenoitakin.





Sinisistä kukkivat kerrottu helmililja, iirikset ja ensimmäistä kertaa alppikärhö, joka on kietoutunut lammen vieressä kasvavan Makamik-koristeomenapuun ympärille. 




Punaisista puolestaan kuolanpioni, sammalleimu, särkynyt sydän ja oranssina hehkuva tulikellukka.




 
 Ensimmäistä kertaa kukki myös tämä kummajainen: 



Kyseessä on himalajan jalkalehti, jonka olen saanut kolmisen vuotta sitten vaihdossa perennanvaihtopäiviltä. Keväällä kasvukauden alussa tämä näyttää minusta suorastaan rumalta, mutta kauniin kukkanupun se sai aikaiseksi. Aukinaisesta kukasta en sitten ehtinyt kuvaa ottaakaan kun kukinta jäi niin lyhyeksi(tai puutarhuri oli vaan niin hidas:). Komea on myös siemenkota kuten seuraavasta kuvasta näkyy.


Tänään oli varsin tuulinen ja kylmä päivä. Eilen illalla peittelin harsolla kasvilavassa olevat tomaatintaimet, etteivät paleltuisi. Hyvin olivat selvinneet kun kurkistelin harson alle nyt illalla. 
Vähän jo aloittelin tuota omenapuupenkin rikkaruoho savoottaa, mutta pakko odotella viikonloppuun, jos sitten saisi paremmin aikaiseksi. Tahtoo töiden jälkeen jäädä illat niin lyhyeksi. 

Vähän oli kuitenkin pakko päästä istuttelemaan, joten vaaleanpunainen palava rakkaus sekä ritarinkannuksen ja poimulehden karkulaispistokkaat pääsivät uudelle kasvupaikalle etureunan penkkiin. 


Nyt peukut pystyyn, että juhannukseksi saataisiin vähän enemmän lämpöasteita kuin tälle päivälle on suotu! 

 

maanantai 9. kesäkuuta 2014

Huhuu, onkos täällä ketään??


Moi, pitkästä aikaa! On ollut kuulkaa aika kiireiset pari viikkoa. Tai oikeastaan toinen viikoista oli kyllä lomaviikko. Käytiin perheen kanssa hakemassa vauhtia Mallorcan lämmöstä ja vähän latailemassa akkuja. 


Loma oli enemmän kuin paikallaan ja mikäs tällaisissa maisemissa on lomaillessa :)

Hotellin alueella kasvoi paljon mielenkiintoisia ja eksoottisia kasveja. Osa oli meillä kesäkukkina kasvatettavia ja siten tuttuja ennestään. Paljon oli kuitenkin oudompia, kuten erilaisia palmuja.


Tämä havupuu oli kaunis, vaikka oksia olikin harvakseen. Kävyt olivat tuollaisessa rykelmässä melkein oksan kärjessä ja kooltaan hieman suurempia kuin krokettipallo. Arvatkaa, olisiko houkutellut tuoda tuollainen käpy mukana? No en lähtenyt kuitenkaan kiipeilemään:)





Tämän pasuunakukan huomasin vasta loman puolivälissä, vaikka sen ohi joka päivä olimme kävelleet. Ihan huikaisevan kokoinen ja mitkä kukat! Olisihan se komea, jos omalla pihallakin tällainen kasvaisi!
 Omani on kuitenkin vielä hengissä ja siihen täytyy olla tyytyväinen. Jos vaikka yhden kukan tekisi tänä kesänä niin olisin ensi kesään asti onnellinen :)


Lomafiilistelyn lopuksi kuva upeasta ihmeköynnöksestä. Lomalaisista vanhemmalla hieman totinen ilme, mutta älkää antako sen hämätä. Nautin lomasta täysin siemauksin! Ja tykkään olla sillä kameran toisella puolella enemmän. 

Ja mitä oli koto-Suomessa ja pihalla tapahtunut sillä aikaa niin se onkin kokonaan toisen postauksen kokoinen juttu. 

Ihanaa viikonalkua teille lomalaisille ja työniloa kaikille meille, jotka vielä saamme lomaa vähän odotella.