Ei mennyt niinkuin Strömsössä

Näin uuden puutarhavuoden alkaessa kerrataanpa vähän mennyttä. Olen innokas kokeilemaan uusia juttuja, mutta aina kaikki ei mene ihan putkeen. Tässä yksi niistä joka ei mennyt ihan niinkuin Strömsössä.


Otetaan kaksi sisäkkäin sopivaa, isoa muoviruukkua tms. Ruiskutetaan niiden väliin uretaania eristeeksi, pohjalle hieman enemmän kuin reunoille. Lopputuloksena lämpöeristetty ruukku tässä tapauksessa viiniköynnökselle. 

Ei varsinaisesti mikään kaunotar....
Viiniköynnös suorastaan riehaantui kasvamaan uudessa ruukussaan ennennäkemätöntä vauhtia! Johtui varmasti reilummasta multatilasta. 


Seuraavana keväänä ei uutta kasvua kuitenkaan alkanut näkymään ja lopulta heitin toivoni köynnöksen suhteen. Ilmeisesti ruukku ei ollut riittävän eristetty. En kuitenkaan lannistunut tästä vaan istutin samaiseen ruukkuun viime kesänä kärhön. Nyt se on talven ollut kasvihuoneessa. Saa nähdä onko siinä keväällä elonmerkkejä näkyvissä.

Tästähän voisi vetää sellaisen johtopäätöksen, että tarhuri ei herkästi lannistu vaan jaksaa yrittää vielä toisenkin kerran. Tai sitten on vaan tyhmä kun ei kerrasta usko....
Parin kuukauden päästä selviää kumpaa sorttia ollaan :)


6 kommenttia

  1. Ahaa, mielenkiintoinen idea. Se tarvii siis juurilleen lämpöeristeen. Täällä pohjoisessakin sen kasvatus onnistuu. Haasteellinen kasvatettava. On neuvottu laittamaan pitkäkseen talvella ja muistaakseni lunta päälle... En oo ihan varma viimeisestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä se menestyisi paremmin ihan maahan istutettuna, mutta sellaista suojaisaa paikaa ei tuolloin oikein ollut. Siitä tämä kokeilu. Tosin sain viiniköynnöksen talvehtimaan varastossa edellisen talven ilman ongelmia. Nyt kokeiluun ajoi laiskuus, nimittäin kuskata köynnöstä varastoon ja taas kesäksi kasvariin:)

      Poista
  2. Epäonni saattoi johtua myös viiniköynnöksen lajikkeesta! Zilga ainakin vois kestää pakkasta aika hyvin. Toisaalta kohtaloksi voi koitua myös keväinen kuivuus. Yrittänyttä ei laiteta, toivotaan että kärhö osoittaa keväällä elon merkkejä<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon samaa mieltä tuosta lajikeasiasta. Tämähän oli Frankenthaler, sellainen alelöytö, eikä toiveet sen menestymisestä olleet alunalkaenkaan kovin korkealla. Jos nyt päättäisin viiniköynnöksen hankkia niin satsaisin kyllä ehdottomasti kestävänä tunnettuun lajikkeeseen. Katsotaan nyt sitten miten sen kärhön käy :)

      Poista