Näytetään tekstit, joissa on tunniste Niina Laitinen Design. Näytä kaikki tekstit

Villasukkarock!

Vuosi sitten opettelin kutomaan villasukat ja siitä hommasta ei sitten ole tullutkaan loppua! Jäin niin koukkuun tuohon hommaan, että koko ajan pitää käsissä olla kudelma. Ja lankoja on kuulkaa tullut osteltua niin paljon, että varasto on varmaan triplaantunut tässä vuoden aikana 🙈
Tässäpä hieman katselmusta siitä mitä kaikkea puikoilta on tipahtanut tämän vuoden aikana.  


Miehelle tein toiveiden mukaiset Ferrari -sukat huhtikuussa, juuri ennen formulakauden alkua. 




Pääsiäisen aikana osallistuin yhteisneulontaan ja Taimitarhan Pääsiäissukat näki päivänvalon.


Anelmaisia olin ihastellut jo pitkän aikaa ja vihdoin uskaltauduin mallia kokeilemaan itsekin. Se osoittautuikin aika helpoksi ja niin syntyi itselle hempeän pastelliset sukat. Ja perään tein toiset siskolle. 



Kesälläkään en osannut olla kutomatta. Niinpä lomareissulle otin junaan mukaan jälleen uuden mallin. Syntyi Sinikan Kukkasukat. Näistä tulikin melkein ylipolvensukat, ainakin tyttären jalassa. 



Näiden jälkeen ajattelin, että nyt tehdään välillä lyhyempiä sukkia. Teinkin yhdet syysvärityksellä. Näiden väriyhdistelmä olisi voinut olla kyllä parempi, mutta tytär nämä heti omi itselleen, joten ei kai ihan metsään mennyt :)


Toiset lyhyet sukat on muunnelma Anelmaisista. Lankana seiskaveikkaa valkoisena, turkoosina ja sateenkaarena. En edes yrittänyt kohdistaa tuota raitalankaa ja näistä tulikin aikas eriparit. Tykkään juuri näin!

 
No sittenhän alkoi uusi yhteisneulonta johon starttasin kyllä aika reilulta takamatkalta. Niina Laitisen Metsäretket ja miesten malli. Niin on polvisukat kelvanneet miehenikin jalkaan. Me ollaankin villasukkaihmisiä, sillä kotona kuljetaan villasukissa melkein aina.


Mukavaa saada käsille hommia puutarhakauden jälkeenkin:)

Mitäs sinä harrastat talviajan kun tuonne pihahommiin ei pääse? 

 

Kevät etenee...vai eteneekö?

Jotenkin tuntuu, että tässä eletään tyhjäkäynnillä. Mieli on jo ihan keväässä ja pihapuuhissa, mutta sitten tuo Luontoäiti vastustaa. Mikään ei oikein etene. Ärsyttääkin jo vähäsen. 
Ja vielä enemmän alkoi ärsyttää kun kaivelin viime kevään päivityksiä. Ihan vaan päiväkirjamerkinnäksi kirjoitan tämänkin jutun, että on sitten tulevina keväinä mihin verrata. 

Tässä siis kuvat viime vuosi vrt. tämä vuosi. 

10.4.2016
16.4.2017
 Aikamoinen ero on näiden kuvien välillä! 

10.4.2016 
 
16.4.2017 
Tänään sentään paistoi aurinko ja kauniisti paistoikin. Tuuli oli kuitenkin kylmältä kantilta ja ihan täysin sai olla talvivarustus päällä kun tyttären kanssa käytiin pyöräilemässä. 

Ihan täysin en ole kuitenkaan päässyt turhautumaan sillä käsillä on riittänyt töitä. Osallistuin nimittäin Niina Laitisen Taimitarhan Pääsiäissukka yhteisneulontaan. Siinä viikon ajan Niina paljasti päivittäin yhden kuvion kerrallaan,  joka päivän aikana tuli saada neulottua. Minäkin päätin tähän osallistua ja tänään oli sitten päätöspäivä. Valmiiksi sain ihan ajallaan. Toki ohella ehti neuloa muutakin, joten melkein yhtäaikaa valmistuivat kirjoneulesäärystimet. Aloitin ne kylläkin jo aiemmin. 


Ihan kiva pääsiäinen vaikka pihalle ei ole ollutkaan asiaa. Vielä huomisen saa onneksi huilia ennen työviikkoa. Katsotaan mitä sitä keksisi :)

Ei pääsiäistä ilman pupujussikoita!
 

Sukkasatoa

Nyt kävi niin, että syksyllä kun innostuin neulomaan, ei siitä ole näyttänyt loppua tulevan! Pääasiassa olen neulonut sukkia kun sen taidon viimein opettelin. 
Tyttö sai raitasukat, joista tulikin aika pirteät. Lankana näissä Novitan Suomalainen Sukkalanka ja Gjestalin Maija. 



Omaan jalkaan tein sukat lyhyemmällä varrella. Lankana seiskaveikkaa mustana ja Viidakkona. Varsi palmikoitu.


Alennusmyynneissä lankahyllystä minulle huuteli kauniin vihreä Novitan Kajo -lanka enkä voinut muuta kuin napata ostoskärryyn pari kerää. Kilkuttelin sitten välillä tuubihuivin ja pipon itselleni. 




Ja kun neulomisessa oli päästy hyvään vauhtiin niin eihän sitä osannut lopettaakaan. Olin ihaillut Anelmaisia pitkin syksyä, mutta en vaan saanut aikaiseksi aloittaa. Pari viikkoa sitten törmäsin Niina Laitisen ihaniin Taimitarhan Syyssukkiin ja nehän kolahti heti kerralla. Niinpä etsimään lankoja omasta lanka-arkusta. Pohjavärin löysinkin ja kuviolangan kävin ostamassa. Vähän hirvitti, että mitäköhän tästä tulee. Kirjoneuletta olen kyllä ennenkin neulonut, mutta aikaa on jo ainakin toistakymmentä vuotta. Onneksi ohje vaikutti todella selkeältä, joten uskaltauduin. Viikonloppuna sain kuvassa olevalle sukalle parinkin valmiiksi. Tytär taisi nämäkin jo varata itselleen :)




Lankana näissä sukissa on seiskaveikka raita sekä Novitan Tuomas sukkalanka. Tuohon pohjaväriin en ihan ole tyytyväinen. Olisi saanut olla tumma, että kuvio erottuisi paremmin. No tästä otamme opiksi seuraavaan kertaan! 

Tällaista on tullut väkerettyä ja uutta on taas puikoilla. Välillä kyllä jo ompelinkin. Laitan siitä dokumenttia kunhan ehdin kuvata. Iltaisin on vielä sen verran pimeää, että tulee ihan kökkölaatuiset kuvat.

P.S. Fontitkin meni sitten miten sattuun, joten pahoittelut siitä. En saanut niitä muutettua samanlaiseksi vaikka yritin miten :\