Eukalyptuksen kasvattaminen siemenestä osa 2

Tammikuussa kirjoittelin eukalyptuksen kylvökokeilusta. Siemeniä oli kahta eri lajiketta Baby Blue ja Polyanthemos. Molempien kylvökset iti alkuun nopeasti ja itämisprosenttikin oli korkea. Olin ihan että vau! Mitä kaikki puheet kasvatuksen haasteista oikein olikaan? 

Sehän kyllä selvisi sitten aika nopeasti. Ensinnäkin itämisen jälkeen kasvu tuntui pysähtyvän kokonaan. Yksi toisensa jälkeen pikkuruiset taimet nuupahti ja kaikki tuntui kuolevan käsiin, vaikka miten yritit hoitaa ja huolehtia. 

Lopulta oltiin siinä tilanteessa, että vain kolme tainta selvisi, yksi Baby Blue ja kaksi Polyanthemosia. Näitä taimia olen nyt vaalinut ja hoivannut parhaani mukaan. Reipas viikko sitten istutin ne isompiin ruukkuihin ja siirsin kasvihuoneeseen. Hitaasti nämä kyllä kasvaa! 

Yhteenvetona eukalyptuksen kasvattamisesta voin todeta, että haastavaa on sekä yllättävän hidasta. Kuitenkin onnistuessaan erittäin palkitsevaa. Joinain vuosina siemeniä on ollut vaikea saada, mutta tänä vuonna niitä oli tarjolla useammassa paikassa. Ostin omani Siemenvesalta sekä Kukkatarhureilta. Siemeniä jäi vielä, joten aion kyllä kokeilla ensi keväänä uudestaan.

Syksyllä ollaankin sitten uuden haasteen edessä kun nämä pitäisi saada talvetettua. Hyviä vinkkejä siihen otetaan vastaan :) 

 

Kesäkukkien talvikylvö

 Viime kevään esikasvatusrumbasta juuri ja juuri hengissä selvinneenä päätin järkeistää hommaa tänä keväänä. Ensimmäinen ajatus oli mennä kahden pysähdyksen taktiikalla eli jakaa siemenistä suurin osa suorakylvettäviin ja sitä kautta minimoida esikasvatettavien osuus. Kuulosti omaankin korvaan sangen kypsältä ratkaisulta. 

Helmikuun alussa postilaatikkoon kolahteli puutarhalehtien uudet numerot ja sielläpä vastaan tuli termi talvikylvö. Olin siitä kuullut aiemminkin, mutta olin yhdistänyt sen enemmänkin hyötykasveihin kuin kesäkukkiin. Artikkelissa vilahteli kuitenkin kesäkukkienkin nimiä, joten aiheeseen oli perehdyttävä hieman tarkemmin. 

Talvikylvön ideana on, että siemenet ovat ulkona tai kasvihuoneessa odottamassa itämisen mahdollistavaa lämpötilaa. Eli kun maa alkaa lämmetä, siemenet alkavat itää. Ulkona viileässä kasvu on hitaampaa kuin sisällä, mutta taimista tulee topakampia. Kylvää kannattaa silloin kun luntakin on riittävästi, etenkin jos kylvät ulos. Tammi-maaliskuu on talvikylvöille yleensä hyvää aikaa. Silloin on vielä lunta, mutta keväiset säät eivät ole enää kovin kaukana. Talvikylvö sopiikin parhaiten lyhyen esikasvatuksen vaativille ja viileästä pitäville lajeille kuten esim. orvokille, kehäkukalle ja tuoksuherneelle. Sitähän oli kokeiltava! 

Kylvöastioiksi olin säästellyt kaikenlaisia rasioita mitä nyt kotitaloudessa tulee vastaan eli mm. tomaatti- ja salaattirasioita. Täytin ne kylvö- ja taimimullalla, jonka kostutin hyvin . Kokeiluun lähti kesämalvikki, tuoksuherne, oma asterisekoitus, kosmoskukka, iso-olkikukka sekä punarevonhäntä. Pinnalle ripottelin kevyen kerroksen multaa ja sitten rasiat pääsivät kasvihuoneeseen. Jatkossa kastelu hoituu lumella. 

Nyt sitten jännätään, miten tämä kylvötapa onnistuu! Viikon päästä olisi tarkoitus aloitella myös esikasvatettavien kylvöt sisälle. Hyvin olen hillinnyt itseni tänä keväänä :) Mites sinä, millä mallilla sinun kylvösi ovat? Aiotko kokeilla jotain uutta tänä vuonna? 

Sepä olisi enää pari päivää jäljellä tätä kuuta ja sitten alkaakin jo kevätkuukaudet. Ihan mahtavaa! Edessä on vuoden paras aika ♥