Viherkasvien lisääminen jakamalla ja pistokkaista

Muutama viikko sitten alkoi viherpeukaloa kutkutella siihen malliin, että jollekin oli alettava. Niinpä kannoin kaupasta kotiin muutamat multapussit ja aloitin jo multien vaihdot viherkasveille. Osa kasveista olikin jo hieman kärsineen näköisiä ja kaipasivat kovasti uutta voimaa. 

Useimmat kauppojen viherkasvit on istutettu turpeeseen, joten mullanvaihto olisi hyvä tehdä heti kotona. Syksyllä kun päivä lyhenee niin kasvien vedentarve vähenee. Jos kasvi on istutettu turpeeseen tulevat sen huonot puolet esille. Turve nimittäin pysyy pitkään liian märkänä, jolloin on vaara että juuret mätänevät. Jos se puolestaan pääsee kastelujen välillä rutikuivaksi, on sen uudelleen kostuttaminen vaikeaa. 

Nämä siemenestä viime vuonna kasvatetut klementiinit olivat tehneet jo komeat juuret. Niille vaihdoin mullan ja istutin ne isompiin ruukkuihin.

 

Sieltä jo pohjarei'istä juuret kasvoivat ulos ja olihan tuo melkoinen sykkyrä kun ruukun poisti! Tässä oli kaksi taimea kietoutuneena toisiinsa ja samanlaisena ne istutin uudelleenkin kun yhteiselo näytti sujuvan.

Olin aina ajatellut, että kultaköynnös olisi helpoimmasta päästä viherkasveja, mutta alkoi jo näyttää aika huonolta. Tämä Happy Leaf ei näyttänyt yhtään iloiselta! Lehdet alkoivat kärjistä ruskistella vaikka yritin pitää kosteuden mahdollisemman tasaisena, jopa antaa pinnan kuivahtaa välillä. 

Vaihdoin sillekin uuden mullan ja jaoin kasvin kahteen ruukkuun. Jospa se siitä vähän piristyisi ja lopettaisi murjottamisen. Ostin tämän ihan alkuvuodesta ja multa oli aika turvemaista ja haperoa, joten olikin hyvä vaihtaa parempaan.

Verkkomaija otti mallia tuosta kultaköynnöksestä ja alkoi murjottamaan. Senkin lehdet vaihtoivat väriä vihreästä ruskeaksi ja ehdin jo todella huolestua. Ruukku oli ihan täynnä juuria, joten siinä ehkä syy moiseen. 

Varovasti erottelin juuristoa, että sain vanhan mullan ravisteltua pois. Sitten vaan istutus isompaan ruukkuun ja uuteen, ravinteikkaampaan multaan. 

 

Vuosi sitten ostin tämän amerikanmuorinkukan sen kauniiden lehtien takia. Se on viihtynyt hyvin ja kasvanut pituuttakin kovasti. Nyt päätin kuitenkin latvoa sen ja ottaa lehtipistokkaita. 

 

 

Nipsaisin kaksi pisintä latvaa poikki niin, että sain niistä molemmista vielä kaksi pistokasta. Pistokkaat katkaisin juuri lehtihangan yläpuolelta ja niin, että niihin jäi jonkin verran vartta jokaiseen.

 

Yhteen ruukkuun istutin kaksi samaan ja loput kaksi omiinsa. Katsotaan miten onnistuu, sillä en ole aiemmin tällä tavalla lisännyt kasveja. Tosin en ole tainnut muutenkaan huonekasveja lisäillä muuta kuin kiinanruusua vesilasissa juurruttamalla. Olisikin hienoa, jos nämä lähtisivät kasvamaan kunnolla, sillä tämä muorinkukka on niin kaunis ♥

 

 

Nyt kun mullanvaihdosta on kulunut jo muutama viikko olen varovasti alkanut lannoittaa kasveja. Käytössäni on Biolanin Ravinneneste, joka on kasteluveteen lisättävä eloperäinen ravinneliuos ruukkukasveille. Annosteluohjeena kasvukaudelle (helmi-lokakuu) on lisätä 1/3 mittakorkillista Ravinnenestettä litraan kasteluvettä (10ml/litra). Altakasteluruukkuihin annostus on 1/3 mittakorkillista kahteen litraan vettä (5ml/litra) vesisäiliön täytön yhteydessä.

                               

Joko sinä olet vaihtanut mullat huonekasveille? Entä otatko pistokkaita? Kuulisin mielelläni mitkä ovat mielestäsi helpoimmat tavat lisätä sekä varmimmat kasvit eri lisäystavoille :) 

Mukavaa sunnuntaita Sinulle! 

Paras ruusuni ikinä -haaste

Ihan hävettää miten kauan on kestänyt vastata tähän Paras ruusuni ikinä -haasteeseen! Navettapiian Puuhamaa -blogista sen sain marraskuun lopulla ja sen oli laittanut alkuun ymmärtääkseni Kukka&Kaali -blogin Pauliina. Tässä tulee nyt viimein mun vastine. 

Aiemmin mun ruusukokeilut rajoittui lähinnä äitienpäivä- ja patioruusuihin, jotka kesällä tökkäsin aina jonnekin penkkiin kasvamaan. Kyllähän ne sieltä useimmiten nousi seuraavana vuonna, mutta hyvin pienimuotoistahan se oli. 

Pergolan rakentamisen yhteydessä tuli ajatus penkistä, johon tulisi villiviiniä sekä ihan oikeita ruusuja. Ensimmäisen kokeilun kasvit vei se surullisen kuuluisa huono talvi 2015-2016. Seuraavana vuonna otin homman uusiksi, muutin penkin muotoa ja istuttelin vähän enemmän kasveja. 

 

Ruusupenkissä kasvava kanadanruusu William Baffin on tällä hetkellä paras ruusuni ikinä. Se jaksaa kukkia ihan koko kesän aina pakkasiin asti. Ostohetkellä luulin ostavani pensasruusun, mutta myöhemmin lajiketietoja tutkiessani törmäsin siihen, että sitä voidaan kasvattaa myös köynnösruusuna. Meillä se onkin saanut köynnöstää tuota pergolan verkkoa vasten ja muutamasta kohti olen sitä sitonut verkkoon kiinni. Hyvin se tuntuu viihtyvän ja palkitsee kyllä upealla kukinnalla.  

Tämän sarjan lajikkeita pidetään talvenkestävimpinä, jatkuvakukintaisina ruusuina. Ne talvehtivat Kanadan ankarissakin talvissa hyvin runsaan lumipeitteen ansiosta ja hyvin ovat menneet täällä meilläkin. Olen talvisin lapioinut lunta muualta pihalta näiden penkin päälle, jotta ovat saaneet kunnon lumipeitteen. Yhtenä talvena olen laittanut havut, mutta parina viime talvena olen tehnyt runsaan tyvimultauksen sekä haravoinut ilmavan lehtikatteen päälle.  

 Tämän kanssa samassa penkissä kasvaa myös maanpeiteruusut Fairy, Sommerwind ja Swany. Kaikki nekin ovat kauniita ja ottaneet oman paikkansa. 

 

Maanpeiteruusu Sommerwind

 

 Luulen, että ensi kesänä William saa varteenotettavan kilpailijan Flammentanz -köynnösruususta. Niitä minulla on muutama ollut jo pari vuotta ilman lopullista kasvupaikkaa. Nyt kun uusi kasvihuone saadaan ensi kesänä valmiiksi niin niillekin löytyy viimein sopiva paikka siitä kasvarin kupeesta. Viime kesänä kaikki Flammentanzit kukkivat jo upeasti, joten Williamin ykköspaikka saattaa hyvinkin olla uhattuna! 

 

 

Tämä haaste on varmaan kiertänyt jo monessa blogissa, joten en erikseen haasta nyt ketään. Jos et ole haastetta saanut niin nappaahan toki mukaasi! Tässä vielä haasteen säännöt: 

Kirjoita juttu luottoruusustasi. Jutun tyyli on vapaa. Se voi olla ylistyslaulu suosikkiruusullesi tai tiukkaa asiaa. Juttu voi olla yhden kuvan ja muutaman rivin mittainen tai pitkä esitys kaikista puutarhan parhaista ruusuista. Jutun loppuun voit mainita myös, mitä ruusua et enää omaan pihaan hankkisi. Ilmoita jutusta Kukka & Kaali -blogiin, jotta Pauliina voi linkittää jutun yhdeksi kokonaisuudeksi muiden kanssa. Haasta mukaan 3–5 blogiystääväsi. Voit ottaa kopin haasteesta, vaikka kukaan ei olisi haastanut sinua.

Niin sitä ollaan jo maaliskuussa ja ensi kuun jälkeen on jo toukokuu! Niin ne kuukaudet rientää, onneksi :D Aurinkoja viikkoosi!

 

Ovikranssi 2020

 Tämä on nyt kolmas vuosi peräkkäin kun ulko-oveamme on joulun aikaan koristanut itsetehty ovikranssi. Sen muoto on vaihdellut ja vasta nyt tein ensimmäistä kertaan perinteisen pyöreän mallisen kranssin. Perinteinen havukranssi tämä ei siltikään ole. Nekin ovat kauniita, mutta toistaiseksi en ole itse kokenut sellaista omakseni. 

Valmistelut aloitin jo viikko sitten kun haimme muutaman kuusenoksan omasta metsästä. Lisäksi kuivattelin appelsiinisiivuja sekä ostin pussin kanelitankoja kaupasta. 

 

Tänään oli sopivasti aikaa ja inspistä alkaa sitomaan kranssia. Niinpä tarvikkeet esille ja suunnittelemaan! 

 

 

Lähtöajatus oli tehdä tähän aikaan sopiva ja ehkäpä jopa muodikaskin toispuoleinen kranssi. Pohjaksi ostin Halpahallista kaksi erikokoista metallirengasta, joista päädyin käyttämään vain isompaa.  

Niputin havuja aina useamman samaan ja sommiteltuani ne sopivaan kohtaan, kiinnitin ne sidontalangalla renkaaseen. 

 

Kuten aina, niin tälläkin kertaa poikkesin alkuperäisestä suunnitelmasta ja annoin ajatuksen lentää! Pikainen pyörähdys askartelutarvikelaatikolle ja mukaan tarttui juuttinarua. Siispä kieputtelin sitä osaan kranssia antamaan vähän itselle rakasta maalasiromanttista vivahdetta. 

 

Kranssipohja alkoi olla valmis, vain koristeet puuttuivat. Kiinnitin kaksi kuivattua appelsiinia niin, että työnsin pätkät sidontalankaa niistä läpi ja sitten kieputtelin ne kranssiin kiinni. Samoin tein kanelitangolle.

 

Mietin vielä mitä tähän lisäisi, mutta taitoa on sekin, että osaa lopettaa ajoissa. Siispä lopetin koristelun tähän. Yllätyin itsekin kuinka "minimalistinen" tästä lopulta tuli! 

Vähän vie aikaa tottua tähän kun aiempina vuosina ovikoriste on ollut jokseenkin runsaampi. Vaihtelu virkistää kumminkin ja ensi vuonna tehdään sitten taas jotain ihan muuta! 

Ihanaa ensimmäisen adventin iltaa sinulle ♥

Ensimmäinen pakkaspäivä

 Eilen oli ensimmäinen oikea pakkaspäivä. Miinusasteita ei ollut kylmimmillään kuin 3, mutta vielä iltapäivälläkään ei oltu plussan puolella. Oli pakko hipsiä ulos kuvaamaan kun aurinkokin sattui pilvien raosta hieman pilkistelemään. Luvassa siis pakkaskuvia. 

 

 

 

Tänään ollaankin jo reilusti plussan puolella, eikä eilisistä kuurakuorrutteista ole jäljellä enää mitään. Eipä sillä, kyllä tällainen leutokin syksy kelpaa! 

Mukavaa lokakuun viimeistä viikkoa!

Uusi kasvihuone ♥

 Täällä on kuulkaa ollut varsin kiireinen syyskuu! Kesällä leikittelimme ajatuksella uudesta kasvihuoneesta ja syksyn mittaan projekti on konkretisoitunut. Pohjatyöt tehdään jo nyt, että keväällä pääsee suoraan rakennushommiin. Olen ihan täpinöissä, sillä olin uudesta, isommasta kasvarista vain mielessäni haaveillut! Kun mies sitä ehdotti niin eihän silloin jarrutella =D 

Vanha kasvihuone sai siis lähteä. Onneksi sille löytyi uusi koti ♥  Kahdestaan se miehen kanssa purettiin ja olipa siinä kyllä ihan hommaa. Vaikeimmat osat oli katon nostaminen alas sekä ikkunoiden irrottaminen. Osa laseista on lämpölaseja ja nelinkertaisina painoivat T O D E L L A paljon. Niin vaan ne saatiin irroitettua ja kasvari uuteen kotiin.

 

Alueelta kuorittiin kaikki kivituhka pois ja laitettiin talteen uutta käyttöä varten. Samoin laatat, reunakivet ja kasvarin tiiliallas purettiin. Kasvihuoneen takana olleet kompostit purettiin ja multa otettiin talteen. Hyvä niin, sillä herukkapensaat piti myös siirtää pois, joten valeistutettiin ne talveksi kompostimultakasaan. Huvitus -omenapuusta jouduimme myös luopumaan, sillä se olisi tullut liian lähelle uutta kasvihuonetta. Hirveästi se ei onneksi harmita, sillä se oli jo aika rujo. 

Kaupunki kävi viime viikolla merkitsemässä rakennuspaikan, sillä tälle piti kokonsa takia hakea rakennuslupa. Neliöitä tulee n. 24. Kivijalka muurataan tiilestä, sekä toinen päätyseinä tulee keskeltä ylös asti tiilestä. Muutoin hyödynnetään vanhoja ikkunoita, joita saimme eräältä kerrostalotyömaalta. Niiden mittojen mukaan tämäkin kasvihuone on suunniteltu. 

Kyllähän tämä aika taistelutantereelta tällä hetkellä näyttää, mutta päätettiin tehdä kerralla kunnolla. Pohjalle tulee salaojat sekä harkkoperustus. Routaeristys laitetaan myös. Eipähän sitten ole vaaraa, että routa liikuttelisi. 

Käsipelillä tätä ei onneksi tarvinnut kaivaa, olisi ollut ihan liian iso urakka. Onnea on naapurissa asuva urakoitsija, joka viime sunnuntaina kävi pari tuntia kaivamassa. Tästä on hyvä jatkaa.

Sadonkorjuu

 Tänä kesänä kasvihuoneessa kasvoi hyötykasveista vain tomaattia ja kurkkua. Tomaatin taimet ostin valmiina puutarhalta, mutta kurkut kasvattelin itse. Kylvin 6 siementä, joista 3 iti ja se oli juuri sopivasti tilaan nähden. 

Mikään supersato ei kurkuista tullut, mutta ihan kohtalainen. Käytin salaattiin ja leivälle sitä mukaa kun niitä kypsyi. Säilömään asti ei kuitenkaan kurkkuja päässyt. 

Tomaateista kirsikkatomaatti jopa ennätti osittain kypsyä jo loppukesästä ja salaattiin sai useamman tertun jo napsia. 

Omenasadosta kerroinkin jo aiemmin, että se oli runsas. Siitä tehtiin mehua, hilloa, omenapaistosta ja -piirakkaa.

Keväällä hankitut kirsikkapuut tekivät molemmat kovasti jo hedelmää ja kun muuta ei keksitty niin tehtiin hilloa. Vielä sato jäi pieneksi ja hilloakin tuli vain purkillinen, mutta hyvä alku sekin on! 

Meillä kasvaa kolme herukkapensasta: punainen, valkoinen ja musta. Valkoiset syötiin suoraan pensaasta ja punaisilla oli edessä sama kohtalo. Rastaat ehti kuitenkin ennen isäntäväkeä ja puhdistivat koko punaisten pensaan! Onneksi oltiin jonkin verran ehditty niitäkin syödä. Mustat poimin kaikki talteen ja niistä keitettiin hilloa. Se on herkkua kanaruokien kanssa! 

Zilga tekee rypäleitä jo kolmatta kesää. Sen kasvupaikka on muuten varmasti ihan hyvä, mutta ruusut ja villiviinit vieressä tahtovat peittää sen. Ulkosalla siis kasvaa, pergolan kyljessä. Tämän kanssa ei oikein voi sadosta puhua kun rypäleetkin jäävät todella pieniksi. Toisaalta niiden ilmestyminen on ollut aina pieni ihme itselle. Ehkä laitan toisen ensi keväänä kasvamaan kasvihuoneeseen. Jospa satonäkymät olisivat silloin hieman valoisammat.

Perunaakin meillä oli kymmenkunta vartta, mutta ne on jo syöty parempiin suihin! Sipulit nostin viikko sitten, sekä ihan muutaman porkkanan. Punajuurtakin kylvin, mutta sen kanssa ei onnistanut. Täytyy kokeilla ensi vuonna uudestaan.

Mitenkäs sulla meni satokausi? 

Syksyn kukkasipulit

Tänä syksynä olen käynyt vähän hitaalla kukkasipulien hankinnan suhteen. Kauppareissulla huomasin, että Prismasta lähes kaikki oli jo myyty loppuun ja muualla en asiasta tehden ole käynyt. Torstaina Lidliin tuli sipulit myyntiin ja sinne ennätin vasta illalla. Reissu ei ollut turha vaan repullisen ostin. Olin nimittäin "pääntuuletuslenkillä" ja kohde oli mitä parhain tuohon tarkoitukseen! 

Etukäteissuunnitelmaa ei ollut, joten valitsin ihan fiiliksen perusteella. Tuohon uuteen Kirsikkapuupenkkiin nämä kaikki Lidlin sipulit olisi tulossa. Muualle ei taida enää mahtuakaan...

Nämä ripsureunaiset "Green Wave" tulppaanit sekä samantyyliset "Nightrider" tulput, ilman ripsuja olivat niin kivannäköisiä, että mukaan lähtivät. Samaan värimaailmaan vielä hyasinttimix.

Toinen väripaletti on punaista ja valkoista. Jännä, miten ajatus kulkee, sillä kotona vasta hoksasin, että tänä vuonna mennään tulppaaneilla. No, muutama hyasintti joukossa, muttei esimerkiksi narsisseja ollenkaan. Tosin niitä ei montaa pussia tainnut olla edes jäljellä.

 

 

Eiköhän näillä pärjätä tämä syksy ja ensi kevät! Oletko jo sipulit hankkinut ja teitkö hyviä löytöjä?