Uusi kasvihuone ♥

 Täällä on kuulkaa ollut varsin kiireinen syyskuu! Kesällä leikittelimme ajatuksella uudesta kasvihuoneesta ja syksyn mittaan projekti on konkretisoitunut. Pohjatyöt tehdään jo nyt, että keväällä pääsee suoraan rakennushommiin. Olen ihan täpinöissä, sillä olin uudesta, isommasta kasvarista vain mielessäni haaveillut! Kun mies sitä ehdotti niin eihän silloin jarrutella =D 

Vanha kasvihuone sai siis lähteä. Onneksi sille löytyi uusi koti ♥  Kahdestaan se miehen kanssa purettiin ja olipa siinä kyllä ihan hommaa. Vaikeimmat osat oli katon nostaminen alas sekä ikkunoiden irrottaminen. Osa laseista on lämpölaseja ja nelinkertaisina painoivat T O D E L L A paljon. Niin vaan ne saatiin irroitettua ja kasvari uuteen kotiin.

 

Alueelta kuorittiin kaikki kivituhka pois ja laitettiin talteen uutta käyttöä varten. Samoin laatat, reunakivet ja kasvarin tiiliallas purettiin. Kasvihuoneen takana olleet kompostit purettiin ja multa otettiin talteen. Hyvä niin, sillä herukkapensaat piti myös siirtää pois, joten valeistutettiin ne talveksi kompostimultakasaan. Huvitus -omenapuusta jouduimme myös luopumaan, sillä se olisi tullut liian lähelle uutta kasvihuonetta. Hirveästi se ei onneksi harmita, sillä se oli jo aika rujo. 

Kaupunki kävi viime viikolla merkitsemässä rakennuspaikan, sillä tälle piti kokonsa takia hakea rakennuslupa. Neliöitä tulee n. 24. Kivijalka muurataan tiilestä, sekä toinen päätyseinä tulee keskeltä ylös asti tiilestä. Muutoin hyödynnetään vanhoja ikkunoita, joita saimme eräältä kerrostalotyömaalta. Niiden mittojen mukaan tämäkin kasvihuone on suunniteltu. 

Kyllähän tämä aika taistelutantereelta tällä hetkellä näyttää, mutta päätettiin tehdä kerralla kunnolla. Pohjalle tulee salaojat sekä harkkoperustus. Routaeristys laitetaan myös. Eipähän sitten ole vaaraa, että routa liikuttelisi. 

Käsipelillä tätä ei onneksi tarvinnut kaivaa, olisi ollut ihan liian iso urakka. Onnea on naapurissa asuva urakoitsija, joka viime sunnuntaina kävi pari tuntia kaivamassa. Tästä on hyvä jatkaa.

Sadonkorjuu

 Tänä kesänä kasvihuoneessa kasvoi hyötykasveista vain tomaattia ja kurkkua. Tomaatin taimet ostin valmiina puutarhalta, mutta kurkut kasvattelin itse. Kylvin 6 siementä, joista 3 iti ja se oli juuri sopivasti tilaan nähden. 

Mikään supersato ei kurkuista tullut, mutta ihan kohtalainen. Käytin salaattiin ja leivälle sitä mukaa kun niitä kypsyi. Säilömään asti ei kuitenkaan kurkkuja päässyt. 

Tomaateista kirsikkatomaatti jopa ennätti osittain kypsyä jo loppukesästä ja salaattiin sai useamman tertun jo napsia. 

Omenasadosta kerroinkin jo aiemmin, että se oli runsas. Siitä tehtiin mehua, hilloa, omenapaistosta ja -piirakkaa.

Keväällä hankitut kirsikkapuut tekivät molemmat kovasti jo hedelmää ja kun muuta ei keksitty niin tehtiin hilloa. Vielä sato jäi pieneksi ja hilloakin tuli vain purkillinen, mutta hyvä alku sekin on! 

Meillä kasvaa kolme herukkapensasta: punainen, valkoinen ja musta. Valkoiset syötiin suoraan pensaasta ja punaisilla oli edessä sama kohtalo. Rastaat ehti kuitenkin ennen isäntäväkeä ja puhdistivat koko punaisten pensaan! Onneksi oltiin jonkin verran ehditty niitäkin syödä. Mustat poimin kaikki talteen ja niistä keitettiin hilloa. Se on herkkua kanaruokien kanssa! 

Zilga tekee rypäleitä jo kolmatta kesää. Sen kasvupaikka on muuten varmasti ihan hyvä, mutta ruusut ja villiviinit vieressä tahtovat peittää sen. Ulkosalla siis kasvaa, pergolan kyljessä. Tämän kanssa ei oikein voi sadosta puhua kun rypäleetkin jäävät todella pieniksi. Toisaalta niiden ilmestyminen on ollut aina pieni ihme itselle. Ehkä laitan toisen ensi keväänä kasvamaan kasvihuoneeseen. Jospa satonäkymät olisivat silloin hieman valoisammat.

Perunaakin meillä oli kymmenkunta vartta, mutta ne on jo syöty parempiin suihin! Sipulit nostin viikko sitten, sekä ihan muutaman porkkanan. Punajuurtakin kylvin, mutta sen kanssa ei onnistanut. Täytyy kokeilla ensi vuonna uudestaan.

Mitenkäs sulla meni satokausi? 

Syksyn kukkasipulit

Tänä syksynä olen käynyt vähän hitaalla kukkasipulien hankinnan suhteen. Kauppareissulla huomasin, että Prismasta lähes kaikki oli jo myyty loppuun ja muualla en asiasta tehden ole käynyt. Torstaina Lidliin tuli sipulit myyntiin ja sinne ennätin vasta illalla. Reissu ei ollut turha vaan repullisen ostin. Olin nimittäin "pääntuuletuslenkillä" ja kohde oli mitä parhain tuohon tarkoitukseen! 

Etukäteissuunnitelmaa ei ollut, joten valitsin ihan fiiliksen perusteella. Tuohon uuteen Kirsikkapuupenkkiin nämä kaikki Lidlin sipulit olisi tulossa. Muualle ei taida enää mahtuakaan...

Nämä ripsureunaiset "Green Wave" tulppaanit sekä samantyyliset "Nightrider" tulput, ilman ripsuja olivat niin kivannäköisiä, että mukaan lähtivät. Samaan värimaailmaan vielä hyasinttimix.

Toinen väripaletti on punaista ja valkoista. Jännä, miten ajatus kulkee, sillä kotona vasta hoksasin, että tänä vuonna mennään tulppaaneilla. No, muutama hyasintti joukossa, muttei esimerkiksi narsisseja ollenkaan. Tosin niitä ei montaa pussia tainnut olla edes jäljellä.

 

 

Eiköhän näillä pärjätä tämä syksy ja ensi kevät! Oletko jo sipulit hankkinut ja teitkö hyviä löytöjä?  

Mehua omista omenoista

 Tänäkin vuonna omenasato oli varsin komea! Oksat notkuivat omenoiden painosta niin, että useammalle oksalle jouduttiin tekemään tukitoimenpiteitä. Borgovskoje -puun yksi iso oksa joudutaan ensi keväänä poistamaan ratkeaman takia, mutta muilta isommilta vahingoilta vältyttiin tänä vuonna. 

 

Viikko sitten kerättiin miehen kanssa kaikki ne omenat mihin yletyttiin ilman tikkaita. Omenat kerättiin isoihin kestokasseihin ja niitä tulikin kukkurilleen 5 kassillista. Olin kuullut tuttavan teettäneen omenoista mehuasemalla mehua, joten soittelin minäkin sinne ja vähän kyselin, että minkälainen prosessi se olisi. 

 

 

Varattiin samalla aika keskiviikko iltapäivälle omenoiden vientiä varten. Asemalla tuntui olevan kovasti asiakkaita, sillä onhan nyt sesonkiaika. Omenoita viidessä kassissa oli yhteensä 107 kg! Siinä ei edes olleet kaikki meidän omenat, sillä jätimme vielä tuolloin poimimatta hillo- ja piirakka omput. 

Samana iltana jo meille soitettiin, että mehut ovat valmiita haettavaksi. Siis todella nopeaa toimintaa! Tuosta määrästä omenoita tuli mehua reipas 60 litraa. Kymmenisen litraa siitä pakattiin meidän omiin astioihin ja loput 3 litran hanapusseihin, joissa mehun voi myös halutessaan pakastaa. 

 

Mehuasemalla omenamehu c-vitaminoitiin ja pastöroitiin, joten se säilyy viileässä jopa vuoden. Hyvää siitä tuli! Maku on täyteläinen ja aito ♥ 

Jos jotakin jäi kiinnostamaan, niin tämä mehu tehtiin Ainalin Marjatilalla, Haapavedellä. Lämpimästi suosittelen! 

 Eilen mies kiipesi poimimaan loput omenat puista. Huvitus alkoi olla jo hieman ylikypsääkin, sillä osa omenoista oli jo sellaisia läpikuultavia. Ihan kuin pakkanen olisi puraissut, vaikkei täällä ole pakkasöitä vielä ollut. 

 

 

Tänään keittelin sitten vuorostaan omenahillon. Viime vuonna en tehnytkään yhtään, joten nyt oli jo tarvettakin. 10 litran kattilan täytin ihan täyteen, omenaporalla porattuja omenoita. On sitten kätevä laite! Ei tarvitse kuorimaveitsen kanssa heilua. 

 

 

Aika nopsaan omenat pehmeni ja sain lisätä hillosokerin. Soseutin ja purkitin. Nyt pärjätään ensi talvi tällä omenahillolla. 

 

 

Vielä jäi vähän omenoita omppupiirakkaa varten. Sitä leivotaan sitten ensi viikolla :) 

Nyt leppoisaa sunnuntai-iltaa sinulle! 

 

Pergolan neljä kesää

Pergola rakennettiin terassimme päätyyn keväällä 2017. Halusimme hieman näkösuojaa terassilla ollessamme ja päädyimme eri vaihtoehtojen kautta tällaiseen ratkaisuun. Suunnittelutyötä taustalla oli muistaakseni ainakin vuoden päivät.

Penkissä kasvaa säleikkövilliviiniä, viiniköynnökset Zilga ja Supaga sekä erilaisia ruusuja, esim. William Baffin ja Fairy.

Terassin reunaan upotetut spotit tuo mukavaa tunnelmaa pimeneviin kesä- ja syysiltoihin.

Talveksi 2017-2018 pergolan penkki sai talvisuojaksi tyvimultauksen ja havuja.

Keväällä -18 terassille ilmestyi riipputuoli siltä varalta, että puutarhuri joskus malttaisi vähän istuskella ja nauttia näkymistä.

Kesästä tulikin hellekesä ja pergolan kasvit nauttivat niitä hellivästä lämmöstä täysin siemauksin!

Myös isäntäväki nautti pergolan suojissa...olostaan :) Paljon mitään tuona kesänä ei pihalla jaksanutkaan puuhata. Lomakin oli oikeasti L-O-M-A.

Joka kevät pergolan rakentamisen jälkeen jännitämme, että nouseeko penkistä mitä tai nouseeko yhtään mitään. Vaikka säleikkövilliviinin kasvuunlähtö on hitaanpuoleista niin siitä se vaan on aina lähtenyt. Kesällä 2019 pisimmät versot kurottelivat jo pergolan katolle!

Samana kesänä terassi koki muutoksen. Siitä purettiin aita pois ja terassia laajennettiin leveän askelman verran.

Tänä keväänä köynnösten kasvuunlähtö tuntui olevan aikaisempia keväitä hitaampaa. Juhannuksen aikaan seinämä oli aika harvanoloinen vielä.

Hyvä hellejakso ja sen perään tulleet sateet tekivät kuitenkin tehtävänsä ja seinämä alkoi kasvaa umpeen varsin nopeasti.

Talvi vei osan maanpeiteruusuista, joten penkin loppupää näyttää vähän paljaalta. Odottelin puutarhojen alennusmyyntejä, että olisin hankkinut siihen täytettä, mutta niitähän ei sitten tullut. Puutarhoille tosin erittäin positiivinen asia, että taimet liikkuivat ilman alennuksia!

Tämä on ollut yksi lempinäkymistäni tänä kesänä:

Pergola on täyttänyt sille ajatellun tehtävänsä aivan täydellisesti. Se antaa suojaa katseilta, auringolta ja jopa sateelta. Sekin testattiin tällä viikolla kun sateen yllättäessä grillailtiin tuossa pergolan katon alla. Ei sieltä köynnösten läpi sadepisarat tulleet!

Ihanat kellukat!

Tulikellukka (Geum coccineum) lienee useimmille tuttu kellukkalaji. Pitkään ajattelin sen olevan ainoa olemassa oleva kellukka. Siksipä yllätyinkin melkoisesti kun minulle selvisi, että kellukoiden kasvisuku kuuluu ruusukasvien heimoon ja siihen kuuluu 93 lajia!

Aikaisempina vuosina täälläpäin ei taimitarhoilla ole kellukoihin juurikaan törmäillyt, lukuunottamatta tuota tulikellukkaa. Satuin kuitenkin Prisman puutarhamyymälästä muutama vuosi sitten löytämään tarhakellukka `Bell Bankin`. Sen kukat nuokkuvat alaspäin ja kukinto on kauniin ruusunpunainen.

Kellukoissa viehättää niiden helppohoitoisuus.  Ne viihtyvät auringossa tai puolivarjossa ja kasvualustaksi käy kalkittu, keskiravinteinen, jopa kuivahko maa. Omani kasvavat istutusalueiden reunoilla, auringossa. Niistä on nopeasti kasvanut lehdistöltään reheviä ja näin ollen pitävät rikkaruohot hyvin loitolla. Kukinto on pieni, mutta usein hehkuvan värinen.

Tänä kesänä hankin muutaman kellukan lisää "kokoelmaani". Ojakellukka`Mai Tai` oli ehdottomasti saatava. Onneksi Prisman puutarhamyymälään oli tullut aikaisempiin vuosiin verrattuna hieman erilaisia perennoja ja sieltä bongasin tämän kellukan, josta olin jo edellisenä kesänä haaveillut.

Kuvauksessa sen luvataan kukkivan runsaasti ja pitkään. Kukinto on kerrattu ja se voi olla jopa 3 cm halkaisijaltaan. Monesta muusta kellukkalajikkeesta poiketen `Mai Tain` kukinto avautuu ylöspäin.

Samalla ostosreissulla taimikassiin päätyi tarhakellukka `Flames of Passion`. Sen erikoisuus on punaruskeat kukkavarret. Pienet, helakanpunaiset puolikerrannaiset kukat ovat kuin piste iin päälle.

Kellukka -kokoelmani karttui vielä kolmannellakin lajikkeella, nimittäin tarhakellukka ´Nonna` myös muutti meille. Sen kukinto on oranssin sävyinen ja puolikerrannainen.

Lajikkeesta riippuen kellukat kasvavat 20-70 cm korkeiksi ja kukkivat touko- heinäkuussa. Niiden talvenkestävyys on luokiteltu melko kestävästä erittäin kestävään, taaskin lajikkeen mukaan. Kukinnan jälkeen kukkavarret kannattaa alasleikata sillä se edistää uutta kukintaa. Kellukoita voi helposti lisätä jakamalla keväällä tai loppukesällä.

Haaveisiin jäi vielä monta muuta kellukkalajiketta, kuten nämä Gardenia.net sivun kaunottaret:

´Alabama Slammer´

´Totally Tangerine´

´Wet Kiss´

`Gimlet´

`Mrs J. Bradshaw´

`Double Bloody Mary´

`Leonard´s Variety´

`Lady Stratheden´

Kaikkihan nämä olisi ihania, mutta erityisesti tämä viimeinen keltainen sykähdyttää!  Ehkä siksikin, että meidän puutarhassa on aika vähän mitään keltaista kukkaa. `Lady Stratheden` on hehkuvan kaunis keltainen kellukka!

Viikonloppu on ollut varsin helteinen. Siitä huolimatta olen saanut isoimmat istutusalueet käytyä läpi eli alkukesän rikkaruohosavotta on hyvällä mallilla!  Uusi istutusaluekin on vihdoin saanut muutaman kasvin, joten siitäkin juttua tulossa. Nyt lähden illan kastelukierrokselle ja hetkeksi vielä nautiskelemaan lämmöstä.

Ihanaa sunnuntai-iltaa ja alkavaa aurinkoista viikkoa Sinulle!