Puseroita ja kesämekko ommeltu!

Ensimmäinen kesälomaviikko takana ja aika vauhdilla ollaan painettu hommia! Mulla on ollut aikamoiset ompelupatoumat jo jonkin aikaa ja niitä tässä ollaan viikon aikana purettu. Ja täytyy sanoa, että ihan tulostakin on aikaiseksi saatu :) 

Olen kova hilloamaan kankaita kun en millään raaskisi niitä leikkoa. Tai ainakin mallin pitäisi olla just eikä melkein. Lomaviikolla olen opetellut tuosta tavasta pois, joten tämä ihana lintukangas joutui saksittavaksi. Eikä mennyt ihan niinkuin strömsöössä...

Kaavana ostopaita, jolla olen jo yhden aiemmin tehnyt. Nyt vähän muokkasin mittaa ja tein tästä niin pitkän kuin kangasta oli. No eihän se ollut ihan mekko, paremminkin minimekko, jota ei näillä koivilla kyllä ihmisten ilmoilla pidetä. Niinpä lyhensin hieman. Ja sitten vielä toisen kerran. 

Nyt se passaa mun kropan mittasuhteille paremmin. 

Tämän kevään muodissa on frillat olleet pääosassa, joten niinpä minunkin oli kokeiltava. Kaava tähän oma ja hihansuun "röyhelö" tehty täyskellona. Apuna käytin vatkauskulhon kantta, jotta sain sopivan kokoisen ympyrän. Sen keskelle sitten pienempi ympyrä, jonka ulkokehän mitta sama kuin hihansuun ympärysmitta. Kangas on todella ohutta viskoositrikoota, joten hihansuun jätin leikkuureunalle. Rullapäärmeestäkin olisi tullut liian paksu.

Talvella tilasin Nuppuprintiltä Sydäntalvi -luomutrikoota kun kangas on niin kaunista. Ajatuksena oli tehdä jokin käyttövaate, ettei sitä pidettäisi vain tyyliin kerran kesässä. Mekon sitten tein. Tai yöpaidan. Jälkimmäisellä olisi ainakin sitä käyttöä, vaikka toki tänä kesänä onkin mekkokelejä ollut aikalailla. 

Kaavana Allt om Handarbete -lehdestä maksimekon kaava. Muokkasin pääntietä takakappaleelle avarammaksi sekä tein sauman taakse. Istuu mun kropalle paremmin kun on hieman notkoselkä, sekä vyötärö kapea suhteessa takalistoon:)

Ihan perusvaatettakin ihminen tarvitsee, joten puseropulaa helpottamaan holkkihihainen pusero. Suunnitelmakin oli olemassa, mutta kuten aina, se muuttuu tehdessä. Kaava oma. Kyllä tälle käyttöä on! 

 

Ruusujen lumoissa

Ruusut on mun uusi rakkaus! 

Vai voiko tällaista näkyä jotenkin vastustaa? 

Kuvan ´William Baffin´ on tänä kesänä intoutunut valtaisaan kukintaan ja mikäs siinä, mulle kelpaa kyllä! 

 Mehiläiset tykkää myös, sillä näissä käy koko ajan surina ja pörinä :) 

Ruusupenkki alkaa näyttää siltä kuin se olisi paikallaan ollut aina. Jännä, miten nopeasti muisto vanhasta unohtuu. Eihän tämä ole tässä muodossa kuin vuoden vanha vasta. Villiviinit ja ´William Baffinit´on istutettu tähän v. 2016 ja kaikki loput ruusut viime kesänä.  

 Eniten yllätti sitkeydellään Halpa-Hallin alesta ostamani jalo?ruusut. Keväällä näytti ettei mitään nouse, mutta kaikki ovatkin nousseet ja puskevat jo nuppuja. 

Vähän harmittaa kun oikeita lajikenimiä näille en tiedä. Tuo Double Princess lienee jokin kauppanimi. Teehybridi ruusuja tämä kuitenkin on ja väri on todella kaunis ♥ 

Ruusupenkin reunalla kasvaa maanpeiteruusulajikkeista ´The Fairy´, ´Sommerwind´ja ´Swany´. Niiden väliin istuttelin pieniä ruukkuruusuja, joita hankittiin nuoremman poikamme lakkiasiin viime keväänä. Hyvin olivat talvesta nekin selvinneet. 

Maanpeiteruusu ´Sommerwind´

 Tähän penkkiin ei sitten muuta mahdukaan.

Mulla on eka viikko kesälomaa kohta takana ja paljon on suunnitelmia tuleville viikoille myös puutarhaan liittyvää, joten kannattaa pysyä kuulolla :) 

Leppoisaa sunnuntai-iltaa sinulle! 

 

Pihalampi

Keväällä puutarhassa toistuvat samat hommat vuodesta toiseen. Meillä yksi niistä on pihalammen tyhjennys ja pesu. Tänä vuonna tuo homma venyi aika myöhäiseen johtuen lämpimistä keleistä. Lammesta otan kasteluveden puutarhaan, joten sen tyhjentämistä ei voinut ajatella ennenkuin sadetta olisi luvassa. Sitähän ei ole ollut. Ja lammen täyttämiseen tarvitaan rankkasade ja mielellään pari päivää kestävä.

Kuun puolivälissä oli viimein sellainen tilanne edessä. Niinpä otimme lammen vettä talteen kastelua varten tynnyriin ja loppu pumpattiin sadevesiviemäriin. 

Allaskumi harjattiin puhtaaksi ja pohjalla olleet substraattipussit nosteltiin ylös ja pestiin, jonka jälkeen ne laitettiin takaisin.

Seuraavan päivän rankkasadetta oikeasti odotin. En olisi uskonut parin sateisen kesän jälkeen toivovani sadetta, mutta nyt toivoin. 

Ei ihan saatu sitä mitä luvattiin...

...mutta viikossa lampi kuitenkin täyttyi. Tällä viikolla saatiin asennettua pumppu pohjalle ja vesi ohjattua tuohon putoukseen. Mies säätikin veden virtausta vähän reilummaksi ja siitä tuli kyllä hyvä. 

Olinkin jo kaivannut tuota vedensolinaa! Sen ääni on niin rauhoittava. 

 

Hetkiä ilta-auringossa

Päivän kauneimmat hetket ovat varhainen aamu, jolloin aurinko vasta herättelee luontoa sekä ilta, juuri silloin kun aurinko jo hiljalleen laskee taivaanrannan taakse. Nämä kuvat ovat ilta-auringon hellimiä. 

Kovin on jo rehevää! 

 

Ensimmäiset kiinanpionit kukkii kohta ♥  Kuolanpionit sen sijaan lopettelee kukintaansa. 

Tarhakellukka ´Bell Bank´

  

Japaninakileija ´Blackcurrant Ice´

 

 

Tästä sinikuunliljan, särkyneen sydämen ja hopeatäpläpeipin väriyhdistelmästä tykkään kovasti. Kuunliljat on muutenkin kauniita ja helppohoitoisia kun saavat kasvaa hyvässä mullassa suotuisalla paikalla. Ja täyttävät nopeasti oman paikkansa niin ettei rikkakasveille jää elinmahdollisuutta. 

 

Tämä isokonnantatar sinnikkäästi kasvaa tällä paikalla, omenapuun katveessa vaikka sen kerran jo siitä kitkin pois ja siirsin toiseen paikkaan. Hän on päättänyt tässä kasvaa, joten kasvakoon sitten!

 Jos kaikki menee hyvin, meille näyttäisi tulevan kaikkien aikojen omenasato! Molemmissa omppupuissa on hurjan paljon alkuja. No, toisaalta ihan loogista sillä ne kukkivat komeammin kuin koskaan ja pölyttäjiäkin oli mukavasti liikkeellä.

En varmaa ikinä kyllästy tähän näkymään: vastaleikattu nurmikko, ilta-auringon värittämät kasvit, sininen taivas ja oma piha. Mitä sitä ihminen muuta tarvitsee?
♥
 

Viikonlopulle on lupailtu upeaa säätä. Sadettakin ehkä hieman saadaan jossain vaiheessa, eikä se olisi pahitteeksi ollenkaan. Meillä on edelleen pihalampi tyhjentämättä ja puhdistamatta kun sateita ei ole ollut näköpiirissä. Otan siitä kaiken kasteluveden, joten en ole sitä uskaltanut pumpata tyhjäksi. Parasta olisi tietysti se yöllinen sade:)

Mitä istuttaa tammen kanssa?

Ostin viisi vuotta sitten Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan myymälästä metsätammen taimen. Se on saanut kasvattaa kokoaan siitä asti ja välillä olen sitä istuttanut isompaan purkkiin. Talvet taimi purkkeineen on viettänyt haudattuna tuonne omenapuiden alle penkkiin. 

Viime talvena pihalla kulkenut rusakko oli sitten popsinut tammen latvan suihinsa. Onneksi se näyttäisi toipuvan siitä. Tämä vauhditti tammen lopullisen kasvupaikan suunnittelua. 

Itseasiassa paikka on jo valmiiksi mietitty. Pihallamme ei vaihtoehtoja ole, joten sen miettimiseen ei aikaa tarvitse enempää käyttää. Suunnitelmaa puolestaan vaati se, että kuinka tammi istutetaan ja mitä sen kanssa. 

Haluaisin tehdä sen ympärille istutusalueen kuten pihallamme muuallakin on. Puut ja pensaat on meillä istutettu osaksi isompaa kokonaisuutta. Ainoastaan Mustilan hortensiat ovat yksittäin kaivettu omille paikoilleen. 

Kuinka tammi sitten istutetaan?

Istutuspaikan tulisi olla multainen, valoisa ja aurinkoinen. Multasyvyyden tulisi olla pienelläkin taimella 60cm- 1m. Istutuspaikkaan on syytä laittaa reilusti hyvää puutarhamultaa. Tammi vaatii runsaasti tilaa ympärilleen, joten se kannattaa huomioida heti istutusvaiheessa, ettei tarvitse myöhemmin siirrellä. Tämä vähän mietitytti itseä kun tuota meidän paikkaa ajattelee, mutta toisaalta tammi kasvaa nuorena aika hitaasti. Pituuskasvu on voimakkainta 10-25 vuoden iällä, jolloin se voi kasvaa jopa metrin vuodessa. Tammi voi elää jopa 400-500 vuotiaaksi! 
Pihallamme tällainen istutuspaikka on Etureunanpenkin ja Syreenipenkin kulmauksessa olevalla nurmialueella. 

 

Mitä istuttaa tammen kanssa samaan istutukseen? 

 Tammen alle voi istuttaa hyvinkin monenlaisia kasveja, kuten matalia ja keskikorkeita pensaita ja perennoja. Puu ja sen alle tulevat kasvit olisi hyvä istuttaa samaan aikaan. Tällöin ne ikään kuin tottuvat kasvamaan yhdessä, aivan kuin ne luonnossakin tekisivät. 

Puun kasvaessa isommaksi myös sen varjostus lisääntyy ja silloin olisi hyvä istuttaa puolivarjon tai varjon kasveja. Näin alussa kun taimi on pieni, ajattelin kuitenkin laittaa samaan istutukseen muutaman pionin. Paikka on aurinkoinen ja siksi se olisi pionillekin ihanteellinen. 

Ehkä joitain pieniä pensaitakin voisi ajatella.Tässä olisi myös herkullinen paikka leikitellä eri lehtimuodoilla ja -väreillä.

Pioneja, jättipoimulehteä ja kurjenpolvia. Aika herkullinen yhdistelmä ♥ 
Tämä menestyisi siihen saakka kunnes tammi alkaa varjostaa enemmän. Siihen toki voi mennä se kymmenenkin vuotta.

www.gardenia.net

Kotkansiipeä ja kuunliljaa olisi heti omasta takaa, sillä molemmat ovat levinneet runsaasti. Esikoitakin löytyy useampia lajikkeita.

www.gardenia.net

Myös eriväriset keijunkukat toisi vähän mielenkiintoa alueeseen. 

´Autumn Leaves`

´Marmalade´

´Red Lightning´

Tästä saattaa jo päätellä, että ihan pienestä penkistä ei ole kysymys. Tai riippuu siitä minkä verran jaksaa kaivaa :) 
Vielä pitää miettiä penkin muotoa ja tarkemmin noita istutettavia kasveja. Täytyy siis ottaa kynä käteen ja alkaa piirtämään. Se on se mun juttu kun suunnittelen uutta.   

Onko sinulla antaa hyviä vinkkejä kumppanuuskasveiksi tammelle? Omakohtaiseen kokemukseen perustuva tieto olisi ihan parasta. 

 

Pelargoni `Madame Salleron` vai onko sittenkään?

Enpä ihan äkkiä muistakaan milloin olisin hankkinut kesäkukat jo toukokuun puolivälissä! Vallinnut säätila sai kuitenkin villiintymään, eikä äitienpäivälahjaksi saatu lahjakortti paikalliselle puutarhalle ainakaan jarruttanut asiaa. Niinpä hurautin töiden jälkeen katsastamaan tarjonnan. 

Ja olihan se parhaimmillaan!

 En voi sanoa rakastavani petunioita, mutta onhan nämä kaksiväriset kieltämättä näyttäviä! Nämä elävöittäisivät mukavasti kesäkukkaistutuksia.

Tähän yhdistelmään sen sijaan rakastuin ♥

Mikä siinä onkin, että pelaguu vaan on mun kestosuosikki??

Valkoinen lumihiutale sopii sille kaveriksi just eikä melkein!

 

 Näitä "vanhan ajan" pelargoneja oli pakko kotiuttaa yksi. Lehden väri on niin kaunis eikä kukkaakaan voi moittia. Tämä on `Madame Salleron´, paitsi ettei ehkä olekaan. Sellaisena se kuitenkin myytiin. Tarkempi googlettelu kertoikin mielenkiintoista asiaa kyseisestä lajikkeesta.

Kyseessä on jo vanha lajike, vuodelta 1877. `Madame Salleronin´kasvutapa on pelargonille hieman erikoinen, nimittäin matala ja pensasmainen. Minut yllätti se tieto, että `Madame Salleron`ei kuki! Ja omani kun juuri avasi ensimmäisen kukkansa...

Perfect Pelargoniums -blogissa tämä selitetään näin: 

Should your 'Madame Salleron' produce a dark salmon coloured single flower, then it has sported to 'Little Trot'. 

Miten tämän nyt kääntäisi suomeksi? Lyhykäisyydessään kutakuinkin näin eli jos ´Madame Salleron`kuitenkin kukkii, on se kokonaan oma lajikkeensa `Little Trot´. Kyseessä on madamen "sportti" eli silmumutaatio. Yritin googletella lisää tuosta mutaatiosta, mutta oikein mitään en löytänyt. Muutamia kuvia kylläkin sellaisista pelakuista, joissa samassa kasvissa oli kahden värisiä kukkia. Jos joku tietää aiheesta enemmän, niin mielelläni kuulisin lisää! 

Tämän pelaguun lisäksi ostin tumman pinkkejä pelakuita amppeleihin, sinistä ja valkoista lobeliaa sekä suikeroalpia, sitä limenvihreä (?) lehtistä. 

Mieheni onnistui yllättämään minut ihan täysin täyttäessäni vuosia viikko sitten. Oli kurvannut puutarhan kautta ja toi tullessaan upean terassihortensian ♥ 

Yllätti siksi, ettei meillä ole ollut tapana muistaa näitä välivuosia :)

 Onhan se upea! Kuva ei tee kyllä oikeutta, eikä koko kunnolla hahmotu, mutta iso se on! Suunnittelin sen syksyllä siirtäväni joko varastoon tai sitten hautaavani tuonne kukkapenkkiin. Viime syksynä Kirsikkapuupenkkiin istutetut hortensiat on molemmat lähteneet kasvuun, joten ennuste olisi hyvä. 

Ja tähän loppuun laitan kiusallani vielä yhden tulppaanikuvan! 

Mukavaa, lämmintä ja aurinkoista viikonloppua juuri Sinulle ♥

Öiseen aikaan

Illan viimeinen puutarha-askareeni on laittaa kasvihuoneen ovi yöksi kiinni. Viime lauantaina yön hämärä kuitenkin houkutteli vielä kuvauskierrokselle pihalle. Oli jotenkin taianomainen tunnelma kun hipsin puolen yön jälkeen pitkin penkkejä ja räpsyttelin kuvia. 

En ehkä kyllästy näihin tulppaanikuviin ikinä! Niitä onkin tullut kuvattua joka käänteessä :) Varsinkin kun tiedän kokemuksesta, että nämä samat ei enää ensi keväänä tällälailla kuki. Otetaan siis nyt ilo irti ♥

 

Pidemmittä puheitta, näihin kuviin ja tunnelmiin.... ♥