Osa marjoista oli punaisia, osa tummuneita ja osa vaaleita. Kuorin nuo tummat ja punaiset niin, että jäljelle jäi tuollainen vaalea papu jota istutuspavuksikin kutsutaan.
Laiton pavut kostutettuun multaan pariin ruukkuun ja päälle rei´itetyn muovipussin. Alkuun kastelin säännöllisesti, mutta jossain välissä kastelukerrat venyivät niin, että lorauttelin vettä kun satuin muistamaan. Elonmerkkejä ei alkanut näkyä ja olin jo heittämässä kylvöksiä pois kun huomasin melkein 10 senttiset taimen alut. Kaikki oli itäneet!
Istuttelin taimet jokaisen omaan ruukkuunsa, mutta lopulta vain kolme niistä pysyi hengissä. Yhden lahjoitin siskolleni ja kaksi jäi itselle.
Viime kesänä vein toisen taimen kasvihuoneeseen seuratakseni miten se siellä kasvaisi. Odotin tietenkin, että syksyllä voisin tuoda sisälle reilusti pituutta kasvaneen yksilön. Toisin kävi. Olosuhteet ei olleetkaan suotuisat ja kahvi näivettyi ja lopulta kuoli. Olin sen siirtänyt jo sisällekin, mutta mikään ei auttanut enää.
Onneksi toinen voi hyvin, vaikka kasvu on todella hidasta. Korkeutta kahvilla on nyt vähän vajaa 20 cm.
Olen miettinyt syitä tuolle hitaalle kasvulle. Kasvualustana tällähetkellä on kasvusammal, johon olen sekoittanut ihan peruskukkamultaa. Ei kasvi näytä siitä huonoakaan tykkäävään, mutta ei mitenkään reheväkasvuiseltakaan tunnu. Ajattelin vaihtaa nyt keväällä toisenlaiseen multaan. Luin, että multapaakkua ei saisi kovin rikkoa, sillä jos juuret vioittuvat, kasvi alkaa pudottaa lehtiä. Vettä kahvi saa noin kerran viikossa näin talvella tai sitten kun lehdet näyttävät lupsottavan.
Lannoittamisen aloitan kuukauden päästä ja ihan tavallista kukkaravinnetta kerran viikossa aion antaa kastelun yhteydessä.
Olisi upea saada tästä sellainen kunnon puu kuin emokasvikin on. Sille olisi olohuoneessa paikkakin valmiina :) Oletko sinä kasvattanut kahvipensasta ja olisiko antaa jotain käytännön vinkkejä?
Tästä se uuteen kasvukauteen valmistautuminen pikkuhiljaa lähtee. Mukavaa sunnuntaita sinulle!
.jpg)
