Uusi käsityöblogi

Se on kuulkaas nyt niin, että tämä Satupuutarha -blogi on jatkossa pelkästään puutarhajutuille ja käsityöosio siirtyy omaansa! Itselleni on  kuitenkin selkeämpi eriyttää nämä kaksi rakasta harrastusta ja niinpä olen tänne Bloggeriin perustanut myös tuon toisen blogini. Mikäli käsityöt ja muutoinkin käsillä tekeminen kiinnostaa niin tulehan käymään täällä Pilkettä -blogissani: 

https://pilkettahandmade.blogspot.com/ 

Nähdään! 

Tonttulakkeja messuille

Edellisessä postauksessa kerroinkin valmistelevani myytävää joululahjamessuille. Mietin villasukkien lisäksi muitakin artikkeleita ja yhtenä vaihtoehtona päädyin tonttulakkeihin. Siispä kaivelemaan nettiä ja vähän vinkkiä kaavoitusta varten. Ohjeitahan löytyi kyllä monenlaisia.
  Lopulta piirsin kaavan itse kun olin ensin vähän mittaillut päänympäryksiä sekä lakin korkeutta. Kaava osoittautui heti käyttökelpoiseksi ja ensimmäiset lakit tein jälleen omasta kaapista löytyneestä trikoosta. 

 

 Näin tämän raitakankaan heti jouluisena kunhan lisäisin siihen punaista resoria ja punaisen tupsun. Muuta jouluista tai tonttulakkimaista kangasta minulta ei sitten löytynytkään, joten mars! ostoksille. 

Paapiin tehtaanmyymälästä Kokkolasta ostin ihania Herttanen, Myyryn Karkkikepit sekä Joulutähti -trikoita.  

Nämä kaikki valkoisilla resoreilla ja tupsuilla. Ostin syksyllä sellaisen PomPom makerin, jolla tupsut syntyy melkein itsestään. Helppo tehdä vaikka tv:tä katsellessa! Ei tarvitse pahvikiekon kanssa väkertää...

Kokeilinpa samalla hieman toisen värisiäkin tonttulakkeja, sillä tästäkin kankaasta tuli jotenkin jouluinen fiilis. Vaikka väri ei olekkaan yhtään jouluinen...Mielenkiinnolla odotan käykö nämä kaupaksi vai onko perinteiset värit enemmän messukansan mieleen. 

Valmiina on melkein 30 tonttulakkia! Osassa on tupsut ja osaan laitoin kulkusen. Pienimmät lakit sopivat alle vuoden ikäiselle ja isoimmat menevät 10-vuotiaalle. 

Muutamassa tonttulakissa somisteena rusetti tai sitten raidallinen resori. 

Nämä lakit ja paljon muuta on siis myynnissä tulevana lauantaina 1.12. Ylivieskan Liikuntakeskuksessa Joululahjamessuilla klo 9-15 välisenä aikana. Nähdään siellä!

Ompelun viemää

Olen innostunut taas ompelemisesta! Puhaltelin pölyt koneiden päältä ja kahlasin kangaskaappejani läpi. Sormia syyhytteli kovasti päästä tosi toimiin. Mutta alku on aina hankalaa. Varsinkin kun taukoa on ollut pitkästi jonkin verran. 

Peruspuseron halusin tehdä ja löytää sen oman hyvän peruskaavan siihen. Sellaisen jota voisi tarvittaessa muokata. Sellaisen jolla voisi onnistua joka kerta. 

Selasin kaavalehdet läpi. Muistelin, että jollain raglanhihaisella kaavalla olen aiemmin tehnyt pari ihan onnistunutta puseroa. Tarvitsisin kuitenkin istutetulla hihalla olevan kaavan, sillä sellainen istuu minulle paremmin. Lopulta löysin mieleisen Allt om Handarbete -lehdestä nro 09/2011. 

Sitten se kangas. Sen valinnassa olenkin aivan onneton! Kun on kyseessä uusi kaava, ei voi leikkoa mitään "hyvää" tai "ihanaa" kangasta. Pitää tehdä koeversio jostain "ei niin kivasta" kankaasta. Joo, tiedän että ihan tyhmä ajattelutapa, mutta minkäs teet? 

Löytyipä kuitenkin sopiva kangas ja eikun testaamaan. Kaava osoittautui minulle sopivaksi, eikä tarvinnut suuria muokkauksia. Siispä uutta puseroa leikkaamaan! 

Mulle on kertynyt jostain syystä suuri määrä erilaisia kukkakankaita. Oon niihin vähän heikkona. Tämän puseron kukka on viskoositrikoota, Eurokankaan palalöytö parin vuoden takaa. Hihat puolestaan luonnonvalkoista trikoota Parttitukusta. Hihansuut ja pääntie kantattu samalla kukkatrikoolla kuin mitä miehusta on. 

Tämä kaava pääsi ehdottomasti jatkoon! 

Otinpa samalla kuvan siitä raglan-mallisestakin puserosta. Tennarikangas ostettu Löytö-Palan loppuunmyynnistä pari vuotta sitten ja harmaa kangas taitaa olla myös samasta paikasta. Tähän tein peittarilla tikkaukset turkoosilla saumojen päälle antamaan ilmettä. Ja kangashamsteri kun olen niin turkoosi kantti jota käytin pääntiellä on yli 20 vuoden takaa. Ostettu Kangashalli Sutiselta (Trasselirepimö) Alahärmästä. Noita on useampaa väriä ja ovat valmiiksi leikattua resorikanttia. Tosi kätevää! 
Ja tässäkin pätee vanha sanonta, että " aika tavaran kaupitsee" 😉.

Jotta ompeleminen ei olisi hampaiden kiristelyä, jatkuvaa säätämistä ja tappelua koneiden kanssa niin työvälineet on syytä olla kunnossa.

Tässä mun työkalut: 

 Näiden lisäksi saumurina Bernina 700D. 

Janomen peittariin olen kyllä todella tyytyväinen! Näistä kuulee välillä kaikenlaisia juttuja, miten tekee hyppyjä tms. Tämä yksilö on toiminut moitteettomasti sen nelisen vuotta minkä se mulla on ollut. Samoin ompelukoneesta ei ole mitään pahaa sanottavaa. Husqvarna on ollut mun merkki aina ja tämä on kolmas kone minkä omistan.  

Saumuri on oikeastaan mun äidin, mutta olen sen adoptoinut meille :) Äiti ompelee enää niin vähän, että käy joko meillä tai sitten hakee koneen välillä niille. Saumurin kymppisynttärit ei liene kovin kaukana, en ihan tarkkaan muista. Hyvin se on kuitenkin hommansa hoitanut ja sitä on säännöllisesti huollettukin. 

Kyllä se on niin, että kunnon koneilla ompeleminen on nautinto! 

Villasukkarock!

Vuosi sitten opettelin kutomaan villasukat ja siitä hommasta ei sitten ole tullutkaan loppua! Jäin niin koukkuun tuohon hommaan, että koko ajan pitää käsissä olla kudelma. Ja lankoja on kuulkaa tullut osteltua niin paljon, että varasto on varmaan triplaantunut tässä vuoden aikana 🙈
Tässäpä hieman katselmusta siitä mitä kaikkea puikoilta on tipahtanut tämän vuoden aikana.  

Miehelle tein toiveiden mukaiset Ferrari -sukat huhtikuussa, juuri ennen formulakauden alkua. 

Pääsiäisen aikana osallistuin yhteisneulontaan ja Taimitarhan Pääsiäissukat näki päivänvalon.

Anelmaisia olin ihastellut jo pitkän aikaa ja vihdoin uskaltauduin mallia kokeilemaan itsekin. Se osoittautuikin aika helpoksi ja niin syntyi itselle hempeän pastelliset sukat. Ja perään tein toiset siskolle. 

Kesälläkään en osannut olla kutomatta. Niinpä lomareissulle otin junaan mukaan jälleen uuden mallin. Syntyi Sinikan Kukkasukat. Näistä tulikin melkein ylipolvensukat, ainakin tyttären jalassa. 

Näiden jälkeen ajattelin, että nyt tehdään välillä lyhyempiä sukkia. Teinkin yhdet syysvärityksellä. Näiden väriyhdistelmä olisi voinut olla kyllä parempi, mutta tytär nämä heti omi itselleen, joten ei kai ihan metsään mennyt :)

Toiset lyhyet sukat on muunnelma Anelmaisista. Lankana seiskaveikkaa valkoisena, turkoosina ja sateenkaarena. En edes yrittänyt kohdistaa tuota raitalankaa ja näistä tulikin aikas eriparit. Tykkään juuri näin!

 

No sittenhän alkoi uusi yhteisneulonta johon starttasin kyllä aika reilulta takamatkalta. Niina Laitisen Metsäretket ja miesten malli. Niin on polvisukat kelvanneet miehenikin jalkaan. Me ollaankin villasukkaihmisiä, sillä kotona kuljetaan villasukissa melkein aina.

Mukavaa saada käsille hommia puutarhakauden jälkeenkin:)

Mitäs sinä harrastat talviajan kun tuonne pihahommiin ei pääse? 

 

Sukkasatoa

Nyt kävi niin, että syksyllä kun innostuin neulomaan, ei siitä ole näyttänyt loppua tulevan! Pääasiassa olen neulonut sukkia kun sen taidon viimein opettelin. 

Tyttö sai raitasukat, joista tulikin aika pirteät. Lankana näissä Novitan Suomalainen Sukkalanka ja Gjestalin Maija. 

Omaan jalkaan tein sukat lyhyemmällä varrella. Lankana seiskaveikkaa mustana ja Viidakkona. Varsi palmikoitu.

Alennusmyynneissä lankahyllystä minulle huuteli kauniin vihreä Novitan Kajo -lanka enkä voinut muuta kuin napata ostoskärryyn pari kerää. Kilkuttelin sitten välillä tuubihuivin ja pipon itselleni. 

Ja kun neulomisessa oli päästy hyvään vauhtiin niin eihän sitä osannut lopettaakaan. Olin ihaillut Anelmaisia pitkin syksyä, mutta en vaan saanut aikaiseksi aloittaa. Pari viikkoa sitten törmäsin Niina Laitisen ihaniin Taimitarhan Syyssukkiin ja nehän kolahti heti kerralla. Niinpä etsimään lankoja omasta lanka-arkusta. Pohjavärin löysinkin ja kuviolangan kävin ostamassa. Vähän hirvitti, että mitäköhän tästä tulee. Kirjoneuletta olen kyllä ennenkin neulonut, mutta aikaa on jo ainakin toistakymmentä vuotta. Onneksi ohje vaikutti todella selkeältä, joten uskaltauduin. Viikonloppuna sain kuvassa olevalle sukalle parinkin valmiiksi. Tytär taisi nämäkin jo varata itselleen :)

Lankana näissä sukissa on seiskaveikka raita sekä Novitan Tuomas sukkalanka. Tuohon pohjaväriin en ihan ole tyytyväinen. Olisi saanut olla tumma, että kuvio erottuisi paremmin. No tästä otamme opiksi seuraavaan kertaan! 

Tällaista on tullut väkerettyä ja uutta on taas puikoilla. Välillä kyllä jo ompelinkin. Laitan siitä dokumenttia kunhan ehdin kuvata. Iltaisin on vielä sen verran pimeää, että tulee ihan kökkölaatuiset kuvat.

P.S. Fontitkin meni sitten miten sattuun, joten pahoittelut siitä. En saanut niitä muutettua samanlaiseksi vaikka yritin miten :\

Me messuillaan!

Ihan vaan nopeasti tulin kertomaan, että huomenna messuillaan. Ylivieskan Liikuntakeskuksessa, tutummin Uimahallilla on perinteiset Joululahjamessut huomenna lauantaina klo 9-15. Minäkin ystävän kanssa siellä myymässä kättemme tuotoksia, joten jos liikut huudeilla, poikkea! 

 

Puutarhurin "talvilepo"?

Puutarha on verhoutunut lumipeitteeseen ja tarhurin työ saatettu päätökseen tältä vuodelta. Talveen valmistautuminen kävi tänä syksynä paljon kivuttomammin kuin aikaisempina vuosina vaikka vitkuttelinkin viimeisten purkkien tyhjentämisessä ihan viime viikkoihin saakka. 

Toimeettomaksi tässä ei kuitenkaan ole jääty vaan pää on täyttynyt vaikka mistä ideoista! Ensimmäiseksi piti kaivella jotkin langat esille ja päästä tekemään käsitöitä. Neuletakki neliöistä on hihoja vaille valmis. 

Niin, ympyrähän tämä vielä tässä vaiheessa on...

Sitten piti kokeilla leikkiä vähän liitutaulutarralla. Ostin kesällä Kärkkäiseltä ale-korista peltikyltin, jonka päälle liimattu teksti repsotti reunoistaan. Poistin koko paperin ja puhdistin kyltin pinnan. Liitutaulutarrasta leikkasin siihen sopivankokoisen palan ja liimailin paikalleen. Ei muuten mikään piisofkeik, sillä ilmakupliahan tahtoi väliin jäädä ihan väkisin. 

Netistä sitten tulostin mieleisen mietelauseen, jonka jäljensin uudelle pinnalle. Väritin tekstipaperin nurjan puolen liidulla tekstin kohdalta ja teippasin paperin sitten kylttiin kiinni. Sitten vain kirjoitin tekstin lyijykynällä uudelleen ja se samalla jäljentyi tarralle. Parantelin vielä käsin ja pyyhin lopuksi ylimääräisen liitupölyn pois. 

Olenpa vielä ehtinyt kokeilla "matonkuteiden" leikkaamistakin. Olen sellainen jemmari, että lasten pieneksi jääneitä t-paitoja oli kertynyt aikamoinen pino enkä ole niitä saanut vietyä kierrätykseenkään. Niinpä kokeilin leikata niistä trikookudetta. Netistä löytyi hyvät ohjeet ja yllättävän paljon yhdestä paidasta saa valmista kudetta kun sen leikkaa harkiten. 

Aika värikästähän näistä tulee jos mattoa meinaa tehdä. Kovin montaa samanväristä paitaa kun ei näissäkään ole. Tällainen letitetty matto kyllä kiehtoisi kokeilla!  

Ja voisihan näistä virkata vaikka koreja tms.

Puuhakkaan kesän jälkeen näyttäisi koittavan puuhakas talvi! Käsillä pitää olla jotain tekemistä eikä se näyttäisi niiltä loppuvan. Niin paljon on ideoita ja juttuja mitä haluaisi kokeilla! Kunpa vain vuorokaudessa olisi muutama tunti enemmän! 

Mutta nyt keskitytään Isänpäivän viettoon. Meidän lasten isä herätettiin jo aamulla onnittelulaululla ja lahjottiinkin samalla. Kakkukahvit juotiin sitten keittiönpöydän ääressä. Esikoinen tulee tyttökaverinsa kanssa myös käymään ja iltapäivällä lähdetään juhlimaan minun isää ja tänään syntymäpäiväänsä viettävää äitiä. Juhlahulinaa siis tiedossa koko päiväksi!

Ihanaa Isänpäivää kaikille Isille! Olette päivänne ansainneet!

♥♥♥♥♥♥♥♥