♥ Ihanaa Pääsiäistä ♥

Kevät etenee...vai eteneekö?

Jotenkin tuntuu, että tässä eletään tyhjäkäynnillä. Mieli on jo ihan keväässä ja pihapuuhissa, mutta sitten tuo Luontoäiti vastustaa. Mikään ei oikein etene. Ärsyttääkin jo vähäsen. 

Ja vielä enemmän alkoi ärsyttää kun kaivelin viime kevään päivityksiä. Ihan vaan päiväkirjamerkinnäksi kirjoitan tämänkin jutun, että on sitten tulevina keväinä mihin verrata. 

Tässä siis kuvat viime vuosi vrt. tämä vuosi. 

10.4.2016

16.4.2017

 Aikamoinen ero on näiden kuvien välillä! 

10.4.2016

 

 

16.4.2017

 

Tänään sentään paistoi aurinko ja kauniisti paistoikin. Tuuli oli kuitenkin kylmältä kantilta ja ihan täysin sai olla talvivarustus päällä kun tyttären kanssa käytiin pyöräilemässä. 

Ihan täysin en ole kuitenkaan päässyt turhautumaan sillä käsillä on riittänyt töitä. Osallistuin nimittäin Niina Laitisen Taimitarhan Pääsiäissukka yhteisneulontaan. Siinä viikon ajan Niina paljasti päivittäin yhden kuvion kerrallaan,  joka päivän aikana tuli saada neulottua. Minäkin päätin tähän osallistua ja tänään oli sitten päätöspäivä. Valmiiksi sain ihan ajallaan. Toki ohella ehti neuloa muutakin, joten melkein yhtäaikaa valmistuivat kirjoneulesäärystimet. Aloitin ne kylläkin jo aiemmin. 

Ihan kiva pääsiäinen vaikka pihalle ei ole ollutkaan asiaa. Vielä huomisen saa onneksi huilia ennen työviikkoa. Katsotaan mitä sitä keksisi :)

Ei pääsiäistä ilman pupujussikoita!

 

Liian erilainen Pääsiäinen

Tämän vuoden Pääsiäisen vietto on kulunut varsin erilaisissa merkeissä. Eilen illalla saimme kuulla uutisen joka pysäytti. 

Hieman ennen klo 20 vanhin poikamme soitti ja kertoi Ylivieskan kirkon olevan ilmiliekeissä eikä mitään tiettävästi ollut enää tehtävissä. 

Eihän sitä ollut uskoa todeksi.

Pikkuhiljaa somessa alkoi välittyä kuvia palavasta kotikirkosta ja niinpä mekin lähdimme paikalle katsomaan. 

Siinä ehti käydä monenlaisia tunteita ja ajatuksia läpi. Lähinnä kaikki ne kirkkoon liittyvät muistot, omat häät, poikien konfirmaatiot, oma konfirmaatio ym. Sitten tuli se suru, ettei tytär pääse ripille samassa kirkossa eikä ketään meidän lapsista voida vihkiä siellä. 

En voi väittää olevani kovinkaan uskonnollinen ihminen, mutta monia tärkeitä hetkiä liittyy omaan kotikirkkoon. Viimeisimmäksi kerraksi jäi Päivärinnan Lapsikuoron joulukonsertti viime joulukuussa, jossa tyttäremmekin lauloi. Onneksi siitä ja monista muista hetkistä on valokuvia tai videokuvaa tallessa. 

Poikamme konfirmaatio 14.7.2014

Pääsiäisyön messu pidettiin kirkon raunioilla puolilta öin. Mukana messussa oli myös piispa Samuel Salmi. Arvioiden mukaan paikalle oli kerääntynyt n. 500 seurakuntalaista, suuri osa nuoria. Hienoa Ylivieskan Seurakunnalta, että jaksoivat järjestää ja näinkin nopealla aikataululla. Alunperin messun piti olla kirkossa klo 23. Onneksi palon aikaan siellä ei ollut ketään ja henkilövahingoilta säästyttiin. 

Ylivieskan katukuvassa kirkolla on ollut merkittävä rooli yhtenä maamerkkinä. Nyt tuo maamerkki on poissa. Siihen ei kyllä ihan hetkeen totu. 

Ylivieskan kirkko 1786-2016

 

Onneksi on Muistot. 

Pääsiäisenä kukkii.....mustikka!

Tänään oli kiireinen päivä. Nurkan takana odottava pääsiäinen saa ihmiset käyttäytymään hassusti. Kaupassa oli

tungosta aamusta saakka.

Meillä on pääsiäissiivouskin vielä tekemättä.Tämä ilta on vain levätty, mutta huomenna ollaan aamusta reippaita. 

Oli tarkoitus ostaa tänään vielä tulppaaneja maljakkoon, mutta unohdin. Siis unohdin! 

Onneksi maljakossa kukkii mustikka. 

Leppoisaa Pääsiäistä!