Mehua omista omenoista

 Tänäkin vuonna omenasato oli varsin komea! Oksat notkuivat omenoiden painosta niin, että useammalle oksalle jouduttiin tekemään tukitoimenpiteitä. Borgovskoje -puun yksi iso oksa joudutaan ensi keväänä poistamaan ratkeaman takia, mutta muilta isommilta vahingoilta vältyttiin tänä vuonna. 

 

Viikko sitten kerättiin miehen kanssa kaikki ne omenat mihin yletyttiin ilman tikkaita. Omenat kerättiin isoihin kestokasseihin ja niitä tulikin kukkurilleen 5 kassillista. Olin kuullut tuttavan teettäneen omenoista mehuasemalla mehua, joten soittelin minäkin sinne ja vähän kyselin, että minkälainen prosessi se olisi. 

 

 

Varattiin samalla aika keskiviikko iltapäivälle omenoiden vientiä varten. Asemalla tuntui olevan kovasti asiakkaita, sillä onhan nyt sesonkiaika. Omenoita viidessä kassissa oli yhteensä 107 kg! Siinä ei edes olleet kaikki meidän omenat, sillä jätimme vielä tuolloin poimimatta hillo- ja piirakka omput. 

Samana iltana jo meille soitettiin, että mehut ovat valmiita haettavaksi. Siis todella nopeaa toimintaa! Tuosta määrästä omenoita tuli mehua reipas 60 litraa. Kymmenisen litraa siitä pakattiin meidän omiin astioihin ja loput 3 litran hanapusseihin, joissa mehun voi myös halutessaan pakastaa. 

 

Mehuasemalla omenamehu c-vitaminoitiin ja pastöroitiin, joten se säilyy viileässä jopa vuoden. Hyvää siitä tuli! Maku on täyteläinen ja aito ♥ 

Jos jotakin jäi kiinnostamaan, niin tämä mehu tehtiin Ainalin Marjatilalla, Haapavedellä. Lämpimästi suosittelen! 

 Eilen mies kiipesi poimimaan loput omenat puista. Huvitus alkoi olla jo hieman ylikypsääkin, sillä osa omenoista oli jo sellaisia läpikuultavia. Ihan kuin pakkanen olisi puraissut, vaikkei täällä ole pakkasöitä vielä ollut. 

 

 

Tänään keittelin sitten vuorostaan omenahillon. Viime vuonna en tehnytkään yhtään, joten nyt oli jo tarvettakin. 10 litran kattilan täytin ihan täyteen, omenaporalla porattuja omenoita. On sitten kätevä laite! Ei tarvitse kuorimaveitsen kanssa heilua. 

 

 

Aika nopsaan omenat pehmeni ja sain lisätä hillosokerin. Soseutin ja purkitin. Nyt pärjätään ensi talvi tällä omenahillolla. 

 

 

Vielä jäi vähän omenoita omppupiirakkaa varten. Sitä leivotaan sitten ensi viikolla :) 

Nyt leppoisaa sunnuntai-iltaa sinulle! 

 

Pergolan neljä kesää

Pergola rakennettiin terassimme päätyyn keväällä 2017. Halusimme hieman näkösuojaa terassilla ollessamme ja päädyimme eri vaihtoehtojen kautta tällaiseen ratkaisuun. Suunnittelutyötä taustalla oli muistaakseni ainakin vuoden päivät.

Penkissä kasvaa säleikkövilliviiniä, viiniköynnökset Zilga ja Supaga sekä erilaisia ruusuja, esim. William Baffin ja Fairy.

Terassin reunaan upotetut spotit tuo mukavaa tunnelmaa pimeneviin kesä- ja syysiltoihin.

Talveksi 2017-2018 pergolan penkki sai talvisuojaksi tyvimultauksen ja havuja.

Keväällä -18 terassille ilmestyi riipputuoli siltä varalta, että puutarhuri joskus malttaisi vähän istuskella ja nauttia näkymistä.

Kesästä tulikin hellekesä ja pergolan kasvit nauttivat niitä hellivästä lämmöstä täysin siemauksin!

Myös isäntäväki nautti pergolan suojissa...olostaan :) Paljon mitään tuona kesänä ei pihalla jaksanutkaan puuhata. Lomakin oli oikeasti L-O-M-A.

Joka kevät pergolan rakentamisen jälkeen jännitämme, että nouseeko penkistä mitä tai nouseeko yhtään mitään. Vaikka säleikkövilliviinin kasvuunlähtö on hitaanpuoleista niin siitä se vaan on aina lähtenyt. Kesällä 2019 pisimmät versot kurottelivat jo pergolan katolle!

Samana kesänä terassi koki muutoksen. Siitä purettiin aita pois ja terassia laajennettiin leveän askelman verran.

Tänä keväänä köynnösten kasvuunlähtö tuntui olevan aikaisempia keväitä hitaampaa. Juhannuksen aikaan seinämä oli aika harvanoloinen vielä.

Hyvä hellejakso ja sen perään tulleet sateet tekivät kuitenkin tehtävänsä ja seinämä alkoi kasvaa umpeen varsin nopeasti.

Talvi vei osan maanpeiteruusuista, joten penkin loppupää näyttää vähän paljaalta. Odottelin puutarhojen alennusmyyntejä, että olisin hankkinut siihen täytettä, mutta niitähän ei sitten tullut. Puutarhoille tosin erittäin positiivinen asia, että taimet liikkuivat ilman alennuksia!

Tämä on ollut yksi lempinäkymistäni tänä kesänä:

Pergola on täyttänyt sille ajatellun tehtävänsä aivan täydellisesti. Se antaa suojaa katseilta, auringolta ja jopa sateelta. Sekin testattiin tällä viikolla kun sateen yllättäessä grillailtiin tuossa pergolan katon alla. Ei sieltä köynnösten läpi sadepisarat tulleet!