Kasvihuoneen rungon pystytys sekä kurkihirren asennus

 Heipähei! 

Kasvihuoneprojektimme on nytkähtänyt reilusti eteenpäin ja runko sekä kattorakenteet on jo pystytetty. Runko nousi lopulta yhden lauantaipäivän aikana. Ensimmäisenä pystytettiin takaseinä ja siitä edettiin seinä kerrallaan kunnes viimeinenkin oli pystytetty.

Kun runko oli paikallaan, koko kasvihuone sai viimeinkin raamit ja sen koko konkretisoitui kertaheitolla. Muutaman kerran olen mielessäni ajatellut, että tulikohan sittenkin liian iso. Mieheni on samaa tuumaillut pari kertaa ihan ääneen. Olen kuitenkin nopeasti hätistellyt matkoihinsa moiset tuumailut! Kun kerran tehdään uusi kasvihuone niin ei siitä liian pientä kannata tehdä. Sitäpaitsi nyt tuonne mahtuu  hyvin ne toiminnot jotka sinne on ajateltu.

Toisen päätyseinän muuraus saatiin aloitettua rungon pystytyksen jälkeen. Seinän kanssa samanaikaisesti muurattiin myös savupiippu kasvariin tulevaa puuhellaa varten.

 

 

 

Jaksan aina vaan ihastella tuota tiilien kauneutta! Ne on juuri sellaiset kuin olin haaveillut ja pinnasta tulee ihanan "vanha". 

Halusimme kasvihuoneesta mahdollisimman avaran sisältä ja niinpä sinne tuli kurkihirsi kattotuolien sijaan. Viime talvena kaadettiin sopivan mittainen mänty ja keväällä kävimme sen kuorimassa. Se sai kuivua viime viikkoon asti metsässä, kunnes se vietiin sahattavaksi. 

Kurkihirsi oli n. 7 metriä pitkä ja meitä oli kolme sitä nostamassa paikoilleen. Hyvin suunniteltuna koko homma kävi yllättävän näppärästi ja hetkessä kurkihirsi oli omalla paikallaan. Ja siis ihan käsivoimin nostettiin!

Minun tehtävänä onkin sitten olleet maalaushommat. Kurkihirsi sai pintaansa Tikkurilan Valtti Coloria sävyssä Karhu. Samalla sävyllä on käsitelty meidän pihasauna, pergola sekä terassi. 

Olipa siinä lievästi korkeanpaikan kammoiselle sellaista siedätyshoitoa että oksat pois! Alkuun etenin konttaamalla, mutta myöhemmin uskalsin jo ihan kävelläkin. Melko monenlaisissa asennoissa olen viime päivät tuolla korkeuksissa rimpuloinut kun tuota vinkkeliä on vähän joka suuntaan. 

Muut katon osat sekä runko maalataan valkoiseksi ja kattoa olen nyt maalannut nämä ensimmäiset kesälomapäivät. Vielä joutuu toisen kerroksen valkoisella maalaamaan, että saa tarpeeksi peittävän. 

 

 Viikossa on tapahtunut hurjasti kun miehellä alkoi kesäloma ja itsekin jäin vapaille jo loppuviikosta. Iltatöinä ei tässä tilanteessa kyllä vielä oltaisi. 

Raksakelitkin ovat olleet mitä mainioimmat. Tosin aamusta ollaan lähdetty jo työmaalle, sillä puolen päivän jälkeen viimeistään olosuhteet on olleet jo varsin paahtavat. Eilen en muistanut tarpeeksi juoda ja se kostautui iltapäivästä äärimmäisellä väsyllä. Tänään on vettä mennyt monta litraa ja silti tuntuu ettei välttämättä tarpeeksi. Lämpötila meillä on ollut +27 - +29­­°C, joten JVG:n sanoin: "kyllä täällä tarkenee..." =D   

Jotta tälläista tänne kuuluu tällä hetkellä. Homma etenee ja se on mukava! 

 

Pionien kukinnan pelastusoperaatio

 

 

Nämä mummultani perityt liki 60 -vuotiaat kiinanpionit ´Sarah Bernhardtit´ovat pihamme ehdottomat kuningattaret ja silmäteräni. Kotikotona, mistä pionit on meidän pihaamme siirretty, ne olivat paraatipaikalla omassa penkissään keittiön ikkunan edessä. Muistan mummun hoivanneen erityisesti niitä, vaikka pihassa oli muitakin istutuksia. Sateen jäljiltä niistä pudisteltiin vesipisarat pois ja kukkavarsia nosteltiin takaisin omille paikoilleen tukien taakse. Keväällä pionit saivat tuhtin annoksen hevosenlantaa ja kesä-heinäkuussa kiittivät runsaalla kukinnallaan. 

 

 

Kun pionit siirrettiin melkein 20 vuotta sitten meidän pihaan, olin ihan noviisi puutarhahommissa. Niinpä alkuun niille kaivettiin istutuskuopat suoraan nurmikkoon. Virhe! Onneksi ymmärsimme jo seuraavana kesänä tehdä niille oman penkin. 

Useampi vuosi meni ensimmäisiä kukkia odotellessa, olin siihen kyllä tiennyt valmistautuakin. Tällä välin puutarhakärpänen ehti puraista kunnolla ja pihaa rakennettiin kovaa vauhtia mieleiseksi. Kannoin kirjastosta kaikki mahdolliset puutarhakirjat ja opiskelin innolla uutta. Samaan aikaan löysin blogimaailman ja netin käyttökin yleistyi. Niinpä jossain vastaan tuli mainos Biolanin lannoittavasta Multakatteesta ja päätin sitä kokeilla pioneilleni. Olin jo ymmärtänyt, että jotain lannoitetta ne tarvitsisivat ja Multakate osoittautui varsin hyväksi ratkaisuksi näille pioneille. Kaiken lisäksi rikkakasvit pysyivät poissa penkistä katteen ansiosta. 

 
 

 

Muutama vuosi sitten Biolan kuitenkin lopetti Multakatteen valmistuksen ja meidän puutarhassa oltiinkin uuden tilanteen edessä. Mitäs nyt tästä eteenpäin?  Kokeilin Kekkilän vastaavaa tuotetta, mutta siitä tuntui puuttuvan tarvittavaa potkua. 

Tällä viikolla kiertelin tuossa pionikaaren ympärillä ja panin merkille, että nuppuja kyllä näyttäisi tulevan, mutta suurin osa oli ihan pieniä. Osa niistä jopa kuivuneita. Komeaa kukintaa ei tänä vuonna olisi tulossa.

 

Onneksi apua saa kun vaan tietää mistä kysyä ja niin tässäkin asiassa kävi. Suomen Pioniseuran Riitta Jounala neuvoi ensiapuna antamaan jokaiselle pionille luujauhoa 5 dl heti ja heinäkuun lopussa 3 dl lisää. Jokainen pioni sai vielä 10 litraa vettä kyytipojaksi. Syitä nuppujen pienuuteen voi olla kevään kylmät pakkasyöt, pitkä kuivuus ja ehkä myös kaliumpitoisen lannoitteen puute. 

Tämä annostus on vain näille meidän vanhoille pioneille, sillä `Sarah`on rotevakasvuinen ja tarvitsee paljon ravinteita. Lisäksi se on tottunut voimakkaaseen lannoitukseen. Tälle kesälle kukintaa tuskin on odotettavissa tästä toimenpiteestä huolimatta. Hukkaan lannoitus ei kuitenkaan mene, sillä pioni tekee heinäkuun lopussa uudet silmut ja niihin kukka-aiheet valmiiksi ensi vuoden kukintaa varten. Tuolla jälkimmäisellä lannoituksella varmistetaan juuri tuota ensi kesän kukintaa. 

 

 

Luujauho on pitkävaikutteinen, täysin orgaaninen maanparannusaine, joka vahvistaa kukintaa, juuristoa ja hedelmäsatoa. Luujauhoa levitetään kasvin ympärille ja harataan multa kevyesti. Kastellaan pari päivää levittämisen jälkeen, jotta se imeytyy hyvin juuristoon. Ylilannoittamisen vaaaraa ei kuitenkaan ole, sillä ravinteet vapautuvat hitaasti. 

Omille pioneilleni annostus oli niin suuri, että kaivoin kuopat pionin ympärille, jonne annostelin desin kerrallaan. Normaali annostus pioneille on 1-2 dl. Meidän pihan uusimmat pionit ovat saaneet istutuksen yhteydessä luujauhoa annosteltuna suoraan istutuskuoppaan. Nyt on menossa kolmas vuosi istutuksesta, enkä niille ole lannoitetta lisännyt. Nyt voisi olla jo aiheellista tänä kesänä. Kaikkiin on kyllä tulossa komeasti nuppuja, joten hyvältä näyttää. 

 

Samaiseen pelastusoperaatioon liittyy myös tuo yllä oleva kuva. Suikeroalpi oli päässyt valtaamaan pionien alustan aivan täysin ja siitä oli nyt päästävä eroon ennenkuin se tukahduttaa pionit kokonaan. . Lannoitustakaan en ennen olisi voinut tehdä, joten hommaan oli ryhdyttävä heti. Muutama ilta siinä meni, mutta nyt penkki on siitä puhdas. 

Nyt vain odotellaan oliko tällä vaikutusta jo tähän kukintaan vai meneekö ensi kesään. Onneksi tuo uusin penkki kuitenkin pelastaa homman ja sen kukkaloistosta päästään nauttimaan jo tänä kesänä! 

Ensi viikolle luvatut helteet saavat varmasti pihat kukoistamaan, joten muistetaan nauttia kaikilla aisteilla!