Pasuunankukan leikkaaminen

Puolitoista vuotta olen lykännyt pasuunankukkani leikkaamista, mutta nyt ajattelin tarttua toimeen. Pasuuna on vain kasvanut pituutta koko olemassaolo ajan, eikä kukista ole ollut tietoakaan. 

Olen kuitenkin ollut epävarma sen leikkaamisen kanssa etten vain tyrisi sitä täysin ja sitten tuo kauniskukkainen kasvi kuolisi. 

Onneksi netistä löytyy jos minkälaista keskustelupalstaa, jolla tätäkin asiaa on käsitelty. Niinpä päätin useasta samansuuntaisesta ohjeesta rohkaistuneena pätkiä pasuunan kapuloiksi. Kääk!

Lähtökohta oli tämä:

Ohjeiden mukaan pasuunan voi leikata syksyllä kun se viedään varastoon/sisätiloihin. Tällöin kesän aikana kasvanut pasuuna on helpompi talvettaa kun se mahtuu pienempään tilaan. Oletus tietenkin se, että se on kasvanut huomattavasti. 

Pasuunan voi leikata myös keväällä. Tällöin kapulat voi juurruttaa joko vesilasissa tai sitten ne voi pistellä multaan juurtumaan. Kummin vain ja pian sinulla on uusia alkuja ruukutettavaksi tai lahjoitettavaksi. 

Itse ajattelin juurruttaa kapulat vesiastiassa, jotta konkreettisesti pääsen näkemään juurten kasvun. 

Tämän meidän pasuunan runko tai varsi on suunnilleen peukalon vahvuista. Aseena leikkaamiseen mulla oli hedelmäveitsi (haloo!!) ja sakset. No aikamoinen homma noilla välineillä. Leikkurit oli kasvihuoneessa, jonka ovi on näin talvisin jäässä. Mitään sahateräistä en tähän hätään löytänyt enkä talouskäytössä olevia veitsiä uskaltanut tähän ottaa kun tuo pasuuna on niin myrkyllinen. 
Enemmänkin voimalla kuin varsinaisesti leikkaamalla sain lopulta rungosta kaksi kapulaa. 
 

Jäljelle jäi noin kolmasosa lähtöpituudesta. Vähän kyllä nyt jännittää ja hirvittää, että mitenkähän tälle käy! Olisiko ollut parempi odottaa vielä vaikka kuukausi? No, tehty mikä tehty. Ja onhan tämä koko talvenkin tehnyt uutta lehteä, jotta ehkä se tästä sai uutta potkua. 

 

Näiden juurien kasvattelua tässä sitten seuraillaan seuraavat päivät, viikot, kuukaudet...:) 

Ja näistä olen luvannut Karolinalle sen yhden pistokkaan melkein kaksi vuotta sitten. Nyt ollaan jo lähellä:)

Ai niin. Tämä mun pasuuna on vaaleanpunakukkainen ja lajike Dalen´s Pink Amour. 

 

Mikä mättää...

... kun ei tahdo olla virtaa oikein mihinkään?

 Täällä kyllä käyn melkein päivittäin lukemassa muiden juttuja, mutta omaan ei tahdo irrota jutun juurta sitten millään. Ilmeisesti tarhuri on vielä jonkin asteisessa talvihorroksessa tai sitte syvähkössä koomassa. Jokin lääke tähän pitäisi nyt löytää ja pian!

Lähetin rakkaalle puutarhaystävälle useamman pussillisen siemeniä ja ajattelin siinä samalla saavani jonkinlaisen kipinän taas tähän hommaan, mutta ei. 

Viikolla tuli Kodin Kukat taimiluettelo ja sieltäkin yritin saada jotain innostusta, mutta tuloksetta. Yleensä selailen tuonkin kuvaston heti hiirenkorville, mutta nyt riitti yksi läpilukaisu. En ymmärrä? 

Bannerin kuvan sentään sain vaihdettua ja siitä tulikin nyt reilusti keväisempi. Että ehkäpä se tästä taas lähtee:)

Ei mulla muuta. 

-Satu-